Arkistojen kuvailumallit aineiston haettavuuden näkökulmasta
Naukkarinen, Piia (2015)
Naukkarinen, Piia
2015
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506021586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506021586
Tiivistelmä
Tiedonhaku on muuttunut internetin ja sen hakukoneiden myötä. Tämä on vaikuttanut myös arkistoaineiston hakutapoihin. Arkistoaineiston käyttäjät olettavat verkossa olevien arkistoaineistohakukoneiden toimivan samaan tapaan kuin muutkin hakukoneet. Arkistoaineiston käyttäjiä kiinnostaa sisältö enemmän kuin se miten aineisto on järjestetty. Edellä mainittujen vuoksi aineiston intellektuaalisella kuvailulla on merkittävä rooli aineiston haun onnistumisessa. Arkistoaineistojen käyttäjillä on tutkimusten mukaan useita erilaisia hakukriteereitä, joilla he etsivät itselleen relevantteja aineistoja. Hakukriteerit vaihtelevat jonkin verran käyttäjäryhmän mukaan.
Arkistokuvailu on muutoksessa. Kehitteillä on uusi käsitteellinen arkistokuvailumalli, jossa suurimpana muutoksena aikaisempaan on elementtien kuvailu erillisinä ja niiden yhdistäminen suhteiden avulla. Tämä ja muu linkitetty data helpottaa tutkimusten mukaan mm. aiheen mukaista pääsyä aineistoihin (Lindquist, Dulock, Törnroos, Hyvönen, & Mäkelä, 2013).
Tässä tutkielmassa verrataan aiemmista tutkimuksista löydettyjä arkistoaineiston käyttäjien hakukriteereitä nykyiseen arkistokuvailumalliin ja JHS 143 -suosituksen sekä SÄHKE2-määräyksen metatietomalleihin. Hakukriteerejä verrataan myös luonnosvaiheessa olevaan uuteen AHAA-kuvailumalliin sekä siitä johdettuihin keskeneräisiin kuvailusääntöihin mahdollisuuksien puitteissa.
Tutkielman tulosten perusteella aineiston haettavuus ja löydettävyys paranevat uudenlaisen kuvailun myötä. Aineiston entiteettien kuvailu erillisinä ja niiden linkittäminen toisiinsa ja muihin liittyviin aineistoihin kasvattaa aineiston löytymisen mahdollisuuksia. Aineiston kuvailuentiteettien tallentaminen auktorisoituna tietona ontologiaan lisää kuvailun johdonmukaisuutta ja tarkuutta.
Arkistokuvailu on muutoksessa. Kehitteillä on uusi käsitteellinen arkistokuvailumalli, jossa suurimpana muutoksena aikaisempaan on elementtien kuvailu erillisinä ja niiden yhdistäminen suhteiden avulla. Tämä ja muu linkitetty data helpottaa tutkimusten mukaan mm. aiheen mukaista pääsyä aineistoihin (Lindquist, Dulock, Törnroos, Hyvönen, & Mäkelä, 2013).
Tässä tutkielmassa verrataan aiemmista tutkimuksista löydettyjä arkistoaineiston käyttäjien hakukriteereitä nykyiseen arkistokuvailumalliin ja JHS 143 -suosituksen sekä SÄHKE2-määräyksen metatietomalleihin. Hakukriteerejä verrataan myös luonnosvaiheessa olevaan uuteen AHAA-kuvailumalliin sekä siitä johdettuihin keskeneräisiin kuvailusääntöihin mahdollisuuksien puitteissa.
Tutkielman tulosten perusteella aineiston haettavuus ja löydettävyys paranevat uudenlaisen kuvailun myötä. Aineiston entiteettien kuvailu erillisinä ja niiden linkittäminen toisiinsa ja muihin liittyviin aineistoihin kasvattaa aineiston löytymisen mahdollisuuksia. Aineiston kuvailuentiteettien tallentaminen auktorisoituna tietona ontologiaan lisää kuvailun johdonmukaisuutta ja tarkuutta.