Läheisten tukeminen potilaan sairaalajakson aikana
Lepola, Karoliina (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Lepola, Karoliina
2015
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506021585
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506021585
Tiivistelmä
Tämä pro gradu –tutkielma muodostuu tieteelliseen lehteen julkaisuharkintaan lähetetystä artikkelista: Potilaan läheisten hoitajilta saama sosiaalinen tuki (Lepola Karoliina, Rantanen Anja, Åstedt-Kurki Päivi & Pitkänen Anneli) ja kirjallisuuskatsauksesta.
Artikkelissa kuvataan potilaan läheisten hoitohenkilökunnalta saamaa sosiaalista tukea ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Aineisto kerättiin yliopistollisen sairaalan somatiikan osastoilla hoidossa olevien potilaiden läheisiltä (n=108) marraskuu 2013 – joulukuu 2014 välisenä aikana. Mittarina käytettiin FAFHES-mittaria (The Family Functioning, Health and Social Support), josta käytettiin sairaalassa olon aikana saatua sosiaalista tukea mittaavaa osiota. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulosten mukaan läheiset kokivat saavansa kohtalaisesti sosiaalista tukea hoitohenkilökunnalta sairaalajakson aikana. Tuen osa-alueista he saivat eniten tiedollista ja heikoiten konkreettista tukea. Läheiset kokivat saavansa hyvin tietoa siitä, mitä läheisen hoidossa tapahtuu. Konkreettisen tuen osa-alueista parhaiten toteutui osallistuminen potilaan hoitoon. Saatuun sosiaaliseen tukeen ja sen osa-alueisiin oli yhteydessä läheisten vierailujen lukumäärä. Läheisiä tukemalla ja ottamalla heidät osaksi hoitoa, voidaan tukea perheiden terveyttä ja jatkohoidon onnistumista.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata potilaan läheisten hoitohenkilökunnalta saamaa sosiaalista tukea aikaisemman tutkimustiedon mukaan. Tiedonhaut tehtiin vuonna 2013 Medic, Cinahl ja Medline (Ovid) –tietokannoista ja niitä täydennettiin käsihaulla sekä keväällä 2014 tehdyllä haulla. Aineisto muodostui tieteellisistä artikkeleista vuosilta 2004–2014 (n=24).
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan potilaiden läheiset kaipaavat hoitohenkilökunnalta sosiaalista tukea eli emotionaalista, konkreettista ja tiedollista tukea. Läheiset tarvitsevat henkilökunnalta huolenpitoa ja turvaa, mahdollisuuden olla mukana potilaan hoidossa sekä rehellistä ja ymmärrettävää tietoa. Tulosten mukaan läheiset saavat sosiaalista tukea melko hyvin. Tuen saannissa esiintyy kuitenkin myös puutteita. Erityisesti puutteita on emotionaalisessa tuessa sekä läheisten omaa jaksamista tukevassa tiedossa. Läheiset saavat tietoa potilaan hoitoon ja vointiin liittyen mutta eivät oman jaksamisensa tueksi. Tiedon saamiseen vaikuttaa myös heidän oma aktiivisuutensa.
Hoitohenkilökunta on oman perheen ohessa tärkeä tuen lähde potilaiden läheisille. Heiltä kaivataan paitsi tietoa mutta myös emotionaalista tukea ja konkreettisia ohjeita esimerkiksi siitä, miten potilaan hoitoon voi osallistua. Läheiset arvostavat avoimuutta ja rehellisyyttä sekä kaipaavat hoitohenkilökunnalta hyväksyntää. Hoitajien tulisikin huomioida, että he voivat omalla käyttäytymisellään vaikuttaa potilaiden ja läheisten hoidon kokemukseen sekä edistää perheiden hyvinvointia.
Artikkelissa kuvataan potilaan läheisten hoitohenkilökunnalta saamaa sosiaalista tukea ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Aineisto kerättiin yliopistollisen sairaalan somatiikan osastoilla hoidossa olevien potilaiden läheisiltä (n=108) marraskuu 2013 – joulukuu 2014 välisenä aikana. Mittarina käytettiin FAFHES-mittaria (The Family Functioning, Health and Social Support), josta käytettiin sairaalassa olon aikana saatua sosiaalista tukea mittaavaa osiota. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulosten mukaan läheiset kokivat saavansa kohtalaisesti sosiaalista tukea hoitohenkilökunnalta sairaalajakson aikana. Tuen osa-alueista he saivat eniten tiedollista ja heikoiten konkreettista tukea. Läheiset kokivat saavansa hyvin tietoa siitä, mitä läheisen hoidossa tapahtuu. Konkreettisen tuen osa-alueista parhaiten toteutui osallistuminen potilaan hoitoon. Saatuun sosiaaliseen tukeen ja sen osa-alueisiin oli yhteydessä läheisten vierailujen lukumäärä. Läheisiä tukemalla ja ottamalla heidät osaksi hoitoa, voidaan tukea perheiden terveyttä ja jatkohoidon onnistumista.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata potilaan läheisten hoitohenkilökunnalta saamaa sosiaalista tukea aikaisemman tutkimustiedon mukaan. Tiedonhaut tehtiin vuonna 2013 Medic, Cinahl ja Medline (Ovid) –tietokannoista ja niitä täydennettiin käsihaulla sekä keväällä 2014 tehdyllä haulla. Aineisto muodostui tieteellisistä artikkeleista vuosilta 2004–2014 (n=24).
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan potilaiden läheiset kaipaavat hoitohenkilökunnalta sosiaalista tukea eli emotionaalista, konkreettista ja tiedollista tukea. Läheiset tarvitsevat henkilökunnalta huolenpitoa ja turvaa, mahdollisuuden olla mukana potilaan hoidossa sekä rehellistä ja ymmärrettävää tietoa. Tulosten mukaan läheiset saavat sosiaalista tukea melko hyvin. Tuen saannissa esiintyy kuitenkin myös puutteita. Erityisesti puutteita on emotionaalisessa tuessa sekä läheisten omaa jaksamista tukevassa tiedossa. Läheiset saavat tietoa potilaan hoitoon ja vointiin liittyen mutta eivät oman jaksamisensa tueksi. Tiedon saamiseen vaikuttaa myös heidän oma aktiivisuutensa.
Hoitohenkilökunta on oman perheen ohessa tärkeä tuen lähde potilaiden läheisille. Heiltä kaivataan paitsi tietoa mutta myös emotionaalista tukea ja konkreettisia ohjeita esimerkiksi siitä, miten potilaan hoitoon voi osallistua. Läheiset arvostavat avoimuutta ja rehellisyyttä sekä kaipaavat hoitohenkilökunnalta hyväksyntää. Hoitajien tulisikin huomioida, että he voivat omalla käyttäytymisellään vaikuttaa potilaiden ja läheisten hoidon kokemukseen sekä edistää perheiden hyvinvointia.