Kotouttamisen kehykset sosiaali- ja työvoimaviranomaisten työn kuvauksissa
Pakarinen, Miina (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Pakarinen, Miina
2015
Sosiologia, Pori - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506021584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506021584
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajien kotoutumista virnaomaisnäkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään sitä, miten viranomaiset puhuvat kotouttamistyöstä ja miten kotouttamistyö muotoutuu käytännön työssä. Tutkimuksen kohteena ovat keskisuuren kaupungin sosiaali- ja työvoimaviranomaiset, jotka työskentelevät käytännön asiakastyössä ja hallinnollisessa suunnittelussa.
Tutkimusaineisto koostuu neljästä sosiaali- ja työvoimaviranomaisten teemahaastattelusta sekä viranomaisten yhteistyöverkostojen kokousmuistioista, jotka kattavat yksitoista kokouskertaa. Aineiston analyysissa on hyödynnetty sisällönanalyyttista teemoittelua ja kehysanalyysia.
Tutkielman tuloksena viranomaiset jäsentävät työtään paikallisuuden, laillisuuden ja yksilötason kehyksissä. Laillisuuden kehyksessä viranomaiset tukeutuvat työssään lainsäädäntöön ja erilaisiin ohjeistuksiin, joten kotouttamistyölle on oleellista maahanmuuttajan maahantulon syy ja viranomaisten toimintatavat. Paikallisuuden kehyksessä asenneympäristö maahanmuuttoa kohtaan ja kotouttamistyöhön suunnatut taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat keskeistä työtä määrittäviä tekijöitä. Yksilötasolla viranomaisen ja maahanmuuttajan välinen vuorovaikutus, työntekijän ammatillinen osaaminen sekä maahanmuuttajan sosiaaliset verkostot jäsentävät kotouttamistyötä.
Kotouttamistyössä noudatetaan tasa-arvoisuuden ihannetta. Viranomaisten kyky toimia eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa on syntynyt pääasiassa kokemuksen kautta.
Kotouttaminen merkitsee eri viranomaisille eri asioita. Työvoimaviranomaisten näkökulmasta työllistynyt maahanmuuttaja on kotoutunut ja sosiaalityössä pyritään itsenäistymiseen palvelujärjestelmästä.
Tutkimusaineisto koostuu neljästä sosiaali- ja työvoimaviranomaisten teemahaastattelusta sekä viranomaisten yhteistyöverkostojen kokousmuistioista, jotka kattavat yksitoista kokouskertaa. Aineiston analyysissa on hyödynnetty sisällönanalyyttista teemoittelua ja kehysanalyysia.
Tutkielman tuloksena viranomaiset jäsentävät työtään paikallisuuden, laillisuuden ja yksilötason kehyksissä. Laillisuuden kehyksessä viranomaiset tukeutuvat työssään lainsäädäntöön ja erilaisiin ohjeistuksiin, joten kotouttamistyölle on oleellista maahanmuuttajan maahantulon syy ja viranomaisten toimintatavat. Paikallisuuden kehyksessä asenneympäristö maahanmuuttoa kohtaan ja kotouttamistyöhön suunnatut taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat keskeistä työtä määrittäviä tekijöitä. Yksilötasolla viranomaisen ja maahanmuuttajan välinen vuorovaikutus, työntekijän ammatillinen osaaminen sekä maahanmuuttajan sosiaaliset verkostot jäsentävät kotouttamistyötä.
Kotouttamistyössä noudatetaan tasa-arvoisuuden ihannetta. Viranomaisten kyky toimia eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kanssa on syntynyt pääasiassa kokemuksen kautta.
Kotouttaminen merkitsee eri viranomaisille eri asioita. Työvoimaviranomaisten näkökulmasta työllistynyt maahanmuuttaja on kotoutunut ja sosiaalityössä pyritään itsenäistymiseen palvelujärjestelmästä.