Yhteistyötä toimituksen ehdoilla : toimittajien näkemyksiä yleisön osallistamisesta
Sirkesalo, Aino (2015)
2015
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506011567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506011567
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu-tutkielmassani sitä, miten toimittajat suhtautuvat yleisön osallistamiseen ja yleisön tuottamaan sisältöön. Samalla tutkin minkälaisia mahdollisuuksia osallistua yleisölle annetaan valitsemissani tapausmedioissa. Keskityin tutkimuksessani viiteen erilaiseen mediaan, jotka osallistavat yleisöään aktiivisesti. Valitut mediat olivat Aamuposti, Moro, Demi, Trendi ja sen verkkomedia Lily sekä Yle Uutiset Suora linja.
Tarkastelin kustakin mediasta niiden yleisölleen tarjoamia mahdollisuuksia osallistua journalismin tekemiseen, ja haastattelin toimituksen jäseniä selvittääkseni heidän mielipiteitään yleisön osallistamisesta. Aineistoni koostui siis medioiden osallistamistapojen erittelystä ja kahdeksasta teemahaastattelusta, joita käsittelin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielmani tutkimuksellisena viitekehyksenä olivat journalismin yleisösuhde ja osallistava journalismi. Taustalla vaikuttivat median murros ja laajempi osallistamisen kulttuuri, jotka ovat mahdollistaneet yleisön aktiivisemman roolin ja muuttaneet journalistisia käytäntöjä, sekä samalla luoneet toimituksille taloudellisia paineita. Myös käsitys yleisöydestä toimintana ja hajanaisena, eri rooleihin asettuvana yleisönä oli peruslähtökohta työlleni.
Tutkimukseni perusteella tapausmediat tarjosivat yleisölleen monipuolisesti erilaisia tapoja osallistua journalismin tekemiseen. Yleisön osallistaminen keskittyi juttuprosessin sisällöntuotanto-vaiheeseen, minkä lisäksi yleisö otettiin mukaan etenkin juttuaiheiden ideointiin, haastateltaviksi ja kommentoijiksi. Sisältöjen julkaisemiseen ja aiheiden valintaan yleisöllä oli vähän tai ei ollenkaan mahdollisuuksia vaikuttaa.
Haastattelemani toimitusten jäsenet pitivät yleisön osallistamista välttämättömyytenä, ja kokivat sen hyödylliseksi. Osallistaminen kuitenkin vaati aikaa ja vaivannäköä, ja yleisön osallistuminen oli epävarmaa. Tärkeimmät syyt osallistamiselle olivat yleisön sitouttaminen ja laadukkaammat journalistiset sisällöt. Tutkimukseni perusteella toimittajat halusivat jatkossakin pitää journalismin tekemisen ohjat tiukasti toimituksen käsissä.
Tarkastelin kustakin mediasta niiden yleisölleen tarjoamia mahdollisuuksia osallistua journalismin tekemiseen, ja haastattelin toimituksen jäseniä selvittääkseni heidän mielipiteitään yleisön osallistamisesta. Aineistoni koostui siis medioiden osallistamistapojen erittelystä ja kahdeksasta teemahaastattelusta, joita käsittelin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielmani tutkimuksellisena viitekehyksenä olivat journalismin yleisösuhde ja osallistava journalismi. Taustalla vaikuttivat median murros ja laajempi osallistamisen kulttuuri, jotka ovat mahdollistaneet yleisön aktiivisemman roolin ja muuttaneet journalistisia käytäntöjä, sekä samalla luoneet toimituksille taloudellisia paineita. Myös käsitys yleisöydestä toimintana ja hajanaisena, eri rooleihin asettuvana yleisönä oli peruslähtökohta työlleni.
Tutkimukseni perusteella tapausmediat tarjosivat yleisölleen monipuolisesti erilaisia tapoja osallistua journalismin tekemiseen. Yleisön osallistaminen keskittyi juttuprosessin sisällöntuotanto-vaiheeseen, minkä lisäksi yleisö otettiin mukaan etenkin juttuaiheiden ideointiin, haastateltaviksi ja kommentoijiksi. Sisältöjen julkaisemiseen ja aiheiden valintaan yleisöllä oli vähän tai ei ollenkaan mahdollisuuksia vaikuttaa.
Haastattelemani toimitusten jäsenet pitivät yleisön osallistamista välttämättömyytenä, ja kokivat sen hyödylliseksi. Osallistaminen kuitenkin vaati aikaa ja vaivannäköä, ja yleisön osallistuminen oli epävarmaa. Tärkeimmät syyt osallistamiselle olivat yleisön sitouttaminen ja laadukkaammat journalistiset sisällöt. Tutkimukseni perusteella toimittajat halusivat jatkossakin pitää journalismin tekemisen ohjat tiukasti toimituksen käsissä.