Tarkkaavuuden kiinnittyminen toisen henkilön suoraan katseeseen leikki-ikäisillä autistisilla lapsilla

Abstract

Pikkulapset hankkivat tietoa ympäristöstään visuaalisen tarkkaavuutensa avulla. Kasvot ja suora katse vetävät tarkkaavuutta puoleensa jo vastasyntyneillä vauvoilla. Sen sijaan autistisilla lapsilla kasvot ja suora katse eivät ole erityisasemassa muihin havainnoinnin kohteisiin nähden. Heidän tarkkaavuutensa on havaittu irtoavan nopeammin kasvoista verrattuna tavanomaisesti kehittyneisiin tai kehitysviiveisiin ikätovereihinsa. On mahdollista, että toisen henkilön suora katse ei kiinnitä autistisen lapsen tarkkaavuutta. Suoraan katseen ja positiivisen sosiaalisen palautteen vaikutuksista tarkkaavuuden kiinnittymiseen ei kuitenkaan vielä tiedetä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako toisen henkilön katseen suunta tarkkaavuuden kiinnittymiseen leikki-ikäisillä autistisilla lapsilla ja eroaako tarkkaavuuden kiinnittyminen suoraan katseeseen tilanteessa, jossa pään suunta on ristiriidassa katseen suunnan kanssa, verrattuna tilanteeseen, jossa pään ja katseen suunnat ovat yhtenevät. Samalla tutkittiin, vaikuttaako myöhemmin saatava sosiaalinen palaute (hymy) tarkkaavuuden kiinnittymiseen ja onko suora katse yhteydessä tähän. Lisäksi tutkittiin, miten autististen lasten tarkkaavuus palautuu kasvoihin ja onko toisen henkilön tunneilmaisulla sekä katseen suunnalla vaikutusta siihen.

Tutkimukseen osallistui 14 autistista, 13 tavanomaisesti kehittynyttä ja 10 kehitysviiveistä leikki ikäistä lasta. Tarkkaavuutta tutkittiin tietokoneavusteisella tehtävällä, jossa arvioitiin koehenkilön katseen siirtymistä kasvoista perifeeriseen ärsykkeeseen ja takaisin kasvoihin. Ärsykkeissä muunneltiin sekä katseen että pään suuntaa. Koehenkilöille oli opetettu kasvot, jotka myöhemmin hymyilivät, ja toiset kasvot, jotka pysyivät neutraaleina. Hymyileväksi esitelty henkilö alkoi hymyillä, kun koehenkilön katse palasi perifeerisestä ärsykkeestä kasvoihin. Kontrolliärsykkeinä olivat sosiaalisesti merkityksettömät lelut.

Tarkkaavuuden kiinnittymisessä suoraan tai alaspäin suunnattuun katseeseen ei ollut eroa autististen, tavanomaisesti kehittyneiden ja kehitysviiveisten lasten ryhmien välillä. Tarkkaavuus kiinnittyi vahvemmin sellaisiin neutraaleihin kasvoihin, jotka lapset olivat oppineet yhdistämään myöhemmin esiintyvään hymyyn, merkitsevästi kehitysviiveisillä lapsilla ja suuntaa antavasti tavanomaisesti kehittyneillä lapsilla, mutta autistisilla lapsilla tarkkaavuus kiinnittyi suuntaa antavasti vahvemmin neutraaleihin kasvoihin kuin kasvoihin, jotka tiedettiin myöhemmin hymyilevän. Tarkkaavuus palautui kasvoihin, jotka tiedettiin myöhemmin hymyilevän, kaikilla lapsiryhmillä neutraaliksi tiedettyjä kasvoja nopeammin.

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tieto myöhemmästä hymystä riitti vahvistamaan tarkkaavuuden kiinnittymistä tavanomaisesti kehittyneillä ja kehitysviiveisillä lapsilla, mutta autistisilla lapsilla tarkkaavuus kiinnittyi pidempään koko ajan neutraaleina säilyviin kasvoihin kuin myöhemmin hymyileviin kasvoihin.