"Paikka, jossa kaikki on mahdollista" : kyselytestitutkimus lukiolaisten ja ammattikoululaisten asenteista painettuja ja sähköisiä tekstejä kohtaan
Repo, Elisa (2015)
Repo, Elisa
2015
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505281540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505281540
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia asenteita muuttuvan tekstiympäristön painettuja ja sähköisiä tekstejä kohtaan on löydettävissä kyselytestimenetelmän avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on kansanlingvistinen tutkimusmenetelmä yhdistettynä nykyiseen oppimisympäristöön, nykyteknologian aikaan saamaan monimediaiseen tietämysyhteiskuntaan ja käsitteeseen teksteistä ja tekstitaidoista. Tutkielma perustuu ajatukseen kielen sosiaalisuudesta ja sen ja yhteiskunnan erottamattomasta suhteesta, jossa asenteilla on merkitystä.
Tutkielmassa on mukana painetuista teksteistä romaani, tietokirja, oppikirja, runo, sanomalehti, iltapäivälehti, aikakauslehti, sarjakuva, kirjoitelma koulussa, päiväkirja, kirje ja postikortti. Sähköisistä teksteistä mukana on sähköinen lehti, televisio, radio, sähköposti, tekstiviesti, blogi, keskustelupalsta, Facebook, Skype, Google, Youtube ja videopeli.
Tutkimusaineisto kerättiin paperisilla kyselylomakkeilla 95 lukiolaiselta ja 95 ammattikoululaiselta valvotussa luokkatilanteessa. Kyselylomakkeet koostuivat painettujen ja sähköisten tekstien tärkeyttä mittaavasta tehtävästä, tekstien luonnehdintaa hakevasta avoimesta tehtävästä, asia- ja puhekielisyyden arviointiin liittyvästä tehtävästä ja lukemisen- ja kirjoittamisen tekstitaitoihin paneutuvasta tehtävästä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan tekstien tärkeyttä ja asia- ja puhekielisyyttä. Lisäksi vastaajat arvioivat teknologian kehityksen vaikutuksia koulukontekstissa ja sähköisten tekstien käytön vaikutuksia nuorten luku- ja kirjoitustaitoon.
Vastaukset osoittavat, että kyselytestillä voidaan saada kielenkäyttäjiltä kiinnostavaa ja relevanttia tietoa heidän asenteistaan painettuja ja sähköisiä tekstejä kohtaan. Lukiolaiset ja ammattikoululaiset eritaustaisina vastaajaryhminä suhtautuvat painettuihin ja sähköisiin teksteihin eri tavoin. Tuloksista selviää, että lukiolaiset arvostavat ammattikoululaisia monipuolisemmin erilaisia tekstejä ja pitävät koulumaailman perinteisiä tekstejä arvossa. Molempien ryhmien vastauksissa sähköiset tekstit osoittautuvat pääsääntöisesti painettuja tekstejä tärkeämmiksi ja puhekielisimmiksi. Teksteihin liittyy kyselytestin perusteella affektioita. Vastauksista nousee tarve kehittää kouluopetusta konstruktivistisen oppimiskäsityksen toteuttamisen mahdollistamiseksi.
Tutkielmassa on mukana painetuista teksteistä romaani, tietokirja, oppikirja, runo, sanomalehti, iltapäivälehti, aikakauslehti, sarjakuva, kirjoitelma koulussa, päiväkirja, kirje ja postikortti. Sähköisistä teksteistä mukana on sähköinen lehti, televisio, radio, sähköposti, tekstiviesti, blogi, keskustelupalsta, Facebook, Skype, Google, Youtube ja videopeli.
Tutkimusaineisto kerättiin paperisilla kyselylomakkeilla 95 lukiolaiselta ja 95 ammattikoululaiselta valvotussa luokkatilanteessa. Kyselylomakkeet koostuivat painettujen ja sähköisten tekstien tärkeyttä mittaavasta tehtävästä, tekstien luonnehdintaa hakevasta avoimesta tehtävästä, asia- ja puhekielisyyden arviointiin liittyvästä tehtävästä ja lukemisen- ja kirjoittamisen tekstitaitoihin paneutuvasta tehtävästä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan tekstien tärkeyttä ja asia- ja puhekielisyyttä. Lisäksi vastaajat arvioivat teknologian kehityksen vaikutuksia koulukontekstissa ja sähköisten tekstien käytön vaikutuksia nuorten luku- ja kirjoitustaitoon.
Vastaukset osoittavat, että kyselytestillä voidaan saada kielenkäyttäjiltä kiinnostavaa ja relevanttia tietoa heidän asenteistaan painettuja ja sähköisiä tekstejä kohtaan. Lukiolaiset ja ammattikoululaiset eritaustaisina vastaajaryhminä suhtautuvat painettuihin ja sähköisiin teksteihin eri tavoin. Tuloksista selviää, että lukiolaiset arvostavat ammattikoululaisia monipuolisemmin erilaisia tekstejä ja pitävät koulumaailman perinteisiä tekstejä arvossa. Molempien ryhmien vastauksissa sähköiset tekstit osoittautuvat pääsääntöisesti painettuja tekstejä tärkeämmiksi ja puhekielisimmiksi. Teksteihin liittyy kyselytestin perusteella affektioita. Vastauksista nousee tarve kehittää kouluopetusta konstruktivistisen oppimiskäsityksen toteuttamisen mahdollistamiseksi.