Aikuisopiskelijoiden opiskeluorientaatiot: Tutkimuskohteena ammatilliset aikuisopiskelijat ja avoimen yliopiston opiskelijat

Abstract

Tutkielmassa vertaillaan ja selvitetään käytännönläheisen ja teoreettisen alan opiskelijoiden opiskeluorientaatioita. Tutkittavina ryhminä ovat erään aikuiskoulutuskeskuksen rakennusalan opiskelijoiden ryhmä ja avoimen yliopiston kasvatustieteen perusopintojen opiskelijaryhmä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään opiskeluorientaatioiden ja taustamuuttujien suhdetta. Vertailtavia taustamuuttujia ovat sukupuoli, työkokemus ja koulutustausta. Tutkielma on luonteeltaan kuvaileva teorialähtöinen kvantitatiivinen kyselylomaketutkimus. Kyselylomakkeen tausta liittyy läheisesti "Inventory of learning styles"-mittariin, joka on kansainvälisesti tunnettu ja sovellettu väline tutkittaessa mm. opiskelustrategioita ja toimintamalleja opiskelussa.

Aikuiskoulutuksella on Suomessa pitkät perinteet alun perin vapaassa sivistystyössä. Avointa korkeakoulutusta tarjoavat mm. avoimet yliopistot ja ammatillisia näyttötutkintoja mm. aikuiskoulutuskeskukset. Ammatillinen koulutus on luonteeltaan käytännönläheistä ja akateemiset opinnot puolestaan luonteeltaan teoreettisempia. Opiskeluorientaatioita tarkasteltaessa karkea taustajaottelu on jako syväoppimiseen ja pintaoppimiseen. Lisäksi opiskeluorientaatioita voidaan jaotella mm. ulkoisen ja sisäisen säätelyn perusteella, tiedon rakentamisen, käyttämisen ja toistamisen näkökulmista, myös jaetun ymmärryksen arvostamisen näkökulmasta. Olennaista on myös se, mihin kiinnostus opintoja kohtaan perustuu, onko se henkilökohtaista vai kenties epämääräistä. Näiden kokonaisuuksien perusteella muodostuvat tutkielmassa käsiteltävät opiskeluorientaatiot.

Aineisto on kerätty Likert-asteikollisella 59 väittämää sisältävällä kyselylomakkeella, joka mittaa opiskeluorientaatioiden eri osa-alueita. Opiskeluorientaatioita selvitetään pääkomponentti- analyysilla, klusteroinnilla ja summamuuttujilla, Vertailua ryhmien välillä sekä suhteessa taustamuuttujiin tehdään ristiintaulukoinnin havainnoinnilla ja merkitsevyyksillä opiskeluorientaatioista sekä varianssianalyysin epäparametrisilla vastineilla pääkomponentti- analyysin summamuuttujien kanssa.

Tuloksien perusteella rakennusalan ryhmässä koetaan avointa yliopistoa enemmän Haastavuuden orientaatiota, mikä tarkoittaa vaikeuksia opinnoissa. Käytäntöorientaatio tarkoittaa henkilökohtaiseen kiinnostukseen perustuvaa käytännöllistä tietoa arvostavaa opiskeluorientaatiota, joka on ulkoa säädeltyä. Sitä koetaan molemmissa ryhmissä toiseksi eniten. Yleisin opiskeluorientaatio molemmissa ryhmissä on Tietoa rakentava orientaatio, jossa opiskelu on itsesäädeltyä, tietoa rakentavaa ja jaettua ymmärrystä painottavaa. Ne opiskelijat, joilla on enemmän työkokemusta tai korkeampi koulutustausta, kokevat enemmän Tietoa rakentavaa orientaatiota verrattuna matalammin koulutettuihin tai lyhyemmän työkokemuksen omaaviin. Eniten Haastavuuden orientaatiota kokivat peruskoulun ylimpänä koulutuksena käyneet opiskelijat rakennusalalla. Sukupuolien vertailussa miehet, erityisesti rakennusalalla kokivat enemmän Haastavuuden orientaatiota verrattuna naisiin. Rakennusalalla naiset opiskelivat enemmän syvällisemmin kun taas avoimessa yliopistossa miehet.Taustamuuttujien tuloksissa ei vakioitu kolmansia muuttujia.