Genetic determinants of circulating interleukin-1 receptor antagonist levels and their association with glycemic traits.
Nuotio, Marja-Liisa (2015)
2015
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505261526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505261526
Tiivistelmä
Tulehdusta välittäviin sytokiineihin kuuluvan interleukiini 1β (IL-1β):n kohonneen systeemisen pitoisuuden on arveltu edesauttavan insuliiniresistenssin kehittymistä ja johtavan haiman β-solujen toimintahäiriöihin. IL-1β:n sisäsyntyisellä vastavaikuttajalla, interleukiini 1 reseptoriantagonistilla (IL-1RA), on puolestaan esitetty olevan suojaava rooli mainittujen fenotyyppien kehittymisessä päinvastaisten vaikutustensa ansiosta.
IL-1RA:n suojaavan roolin havainnollistamiseksi työssä Genetic determinants of circulating interleukin-1 receptor antagonist levels and their association with glycemic traits tunnistettiin veren IL-1RA- pitoisuuteen assosioituvia geneettisiä variantteja, minkä jälkeen selvitettiin näiden yhteyttä glukoosi- ja insuliinimetaboliaan liittyvien muuttujien-, sekä immunologisten muuttujien pitoisuuksiin.
Yhteensä 11 tutkimuskohorttia käsittäneessä genominlaajuisessa assosiaatioanalyysissä ja meta-analyysissä tunnistettiin kaksi toisistaan riippumatonta yhden nukleotidin polymorfismia (SNP), jotka assosioituivat itsenäisesti veren IL-1RA- pitoisuuteen: rs4251961 lokuksessa IL1RN (n = 13 955, P = 2,76e-21) ja rs6759676 lokuksen IL1F10 läheisyydessä (n = 13 994, P = 1,73e-17). Kyseisten varianttien yhteinen selitysosuus IL-1RA:n varianssista oli 2,0 %. Molemmat variantit assosioituivat mataliin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) systeemisiin pitoisuuksiin. Tämän lisäksi rs6759676 assosioitui mataliin paastoinsuliinin pitoisuuksiin, sekä matalaan insuliiniresistenssiin (HOMA-IR).
Tutkimuksemme osoittaa, että geneettisesti säädelty IL-1RA:n kohonnut pitoisuus saattaa suojata insuliiniresistenssin kehittymiseltä. Tulokset tukevat myös näkemystä elimistön tulehdusreaktion ja insuliiniresistenssin kehittymisen kausaliteetista, joskin lisätutkimukset ovat tarpeen ilmiön paremmaksi ymmärtämiseksi.
IL-1RA:n suojaavan roolin havainnollistamiseksi työssä Genetic determinants of circulating interleukin-1 receptor antagonist levels and their association with glycemic traits tunnistettiin veren IL-1RA- pitoisuuteen assosioituvia geneettisiä variantteja, minkä jälkeen selvitettiin näiden yhteyttä glukoosi- ja insuliinimetaboliaan liittyvien muuttujien-, sekä immunologisten muuttujien pitoisuuksiin.
Yhteensä 11 tutkimuskohorttia käsittäneessä genominlaajuisessa assosiaatioanalyysissä ja meta-analyysissä tunnistettiin kaksi toisistaan riippumatonta yhden nukleotidin polymorfismia (SNP), jotka assosioituivat itsenäisesti veren IL-1RA- pitoisuuteen: rs4251961 lokuksessa IL1RN (n = 13 955, P = 2,76e-21) ja rs6759676 lokuksen IL1F10 läheisyydessä (n = 13 994, P = 1,73e-17). Kyseisten varianttien yhteinen selitysosuus IL-1RA:n varianssista oli 2,0 %. Molemmat variantit assosioituivat mataliin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) systeemisiin pitoisuuksiin. Tämän lisäksi rs6759676 assosioitui mataliin paastoinsuliinin pitoisuuksiin, sekä matalaan insuliiniresistenssiin (HOMA-IR).
Tutkimuksemme osoittaa, että geneettisesti säädelty IL-1RA:n kohonnut pitoisuus saattaa suojata insuliiniresistenssin kehittymiseltä. Tulokset tukevat myös näkemystä elimistön tulehdusreaktion ja insuliiniresistenssin kehittymisen kausaliteetista, joskin lisätutkimukset ovat tarpeen ilmiön paremmaksi ymmärtämiseksi.