Voimaantuminen ammatillisessa kuntoutuksessa : vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kuntoutujien kertomuksia ammatilliselta kuntoutuskurssilta
Unkila, Kirsi (2015)
2015
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505251515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505251515
Tiivistelmä
Eläkeiän nostaminen ja kansalaisten mahdollisimman pitkä työelämässä toimiminen on yleisesti hyväksytty yhteiskunnallinen tavoite. Työuria pidennettäessä keskiöön nousevat työvoiman saatavuuden, osaamisen ja uudistamisen turvaaminen. Yksi potentiaalinen uusintamisen turvaaja voisi olla ammatillinen kuntoutus, mutta sen mahdollisuudet on osin riittämättömästi tunnettu ja käytetty.
Tutkimus paikantuu kuntoutuksen laajassa kentässä ammatillisen kuntoutuksen tutkimukseen, ja sen tehtävänä on antaa ääni ja kuunnella vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ammatillisten kuntoutujien kertomuksia kuntoutumisestaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen Kelan ammatilliselle kurssille osallistuneen entisen kuntoutujan kertomuksesta. Tutkimuksen näkökulmat ovat toisaalta kuntoutuksen valtaistava paradigma ja toistaalta narratiivisuus. Kuntoutusta on mielekästä tutkia narratiivisesti, koska yksittäisen kuntoutujan kertomuksen kuulemisella voidaan löytää vastauksia siihen, mitä voisivat olla ne ammatillisen kuntoutuksen keinot ja kohtaamisen areenat mitkä tuottavat yksilölle voimaantumista ja osallisuuden tunnetta työelämään.
Aineiston analyysi etene kolmiportaisesti. Ensin aineistoa analysoitiin juonirakenneanalyysin avulla tarkastellen niiden kokonaishahmoa ja kertomusten eri osioita. Analyysin toisessa vaiheessa aineistoa käsiteltiin temaattisella sisällönanalyysillä ja viimeinen analyysivaihe oli teorialähtöinen aineiston vertailu kuntoutuksen valtaistavaan paradigmaan.
Kertomuksista löytyi juonirakenneanalyysin avulla kahdenlaisia kertomuksia: yhdeksän voimaantumiskertomusta ja yksi sairauskertomus. Kuntoutujien kertomuksissa merkityksellisimmiksi asioiksi nousivat: 1. voimaantuminen, 2. tuki ja apu sekä 3. toimijuus ja roolit ammatillisessa kuntoutuksessa. Kertojien kertomusten perusteella kuntoutuksen valtaistava paradigma toteutui pääsääntöisesti ammatillisen kuntoutuksen kontekstissa. Joitakin eroavaisuuksia löytyi liittyen kuntoutuksen käynnistymisen perusteisiin, toiminta-alueeseen sekä kuntoutuksessa käytettäviin keinoihin. Kuntoutukseen vaikuttaa myös aktiivin paradigma.
Kertomusten perusteella ammatilliseen kuntoutukseen ohjautuminen vaikuttaa sattumanvaraiselta. Kuntoutukseen pääsy ja tulevaisuuden toivo jo sinällään oli tuonut merkityksellisyyttä elämään. Myös kuntoutuksen aikaisessa työharjoittelussa onnistuminen koettiin voimaannuttavana tietoisuuden ja ammatillisen identiteetin uudelleenrakentamisessa. Voimaantuminen oli edellytys ammatilliselle kuntoutumiselle ja sitä edesauttoivat vertaistuki, työharjoitteluissa onnistuminen, realistinen osaamis- ja voimavarakeskeinen työskentely, kunnioitus, omaohjaajuus, kuntoutujan subjektiviteetin kunnioitus, toivon ja innostuksen ilmapiirin luominen sekä tulevaisuuteen suuntautuminen.
SUMMARY: Empowerment in vocational rehabilitation : narratives of vocational rehabilitation from clients in difficult labour market position
Tutkimus paikantuu kuntoutuksen laajassa kentässä ammatillisen kuntoutuksen tutkimukseen, ja sen tehtävänä on antaa ääni ja kuunnella vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ammatillisten kuntoutujien kertomuksia kuntoutumisestaan. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen Kelan ammatilliselle kurssille osallistuneen entisen kuntoutujan kertomuksesta. Tutkimuksen näkökulmat ovat toisaalta kuntoutuksen valtaistava paradigma ja toistaalta narratiivisuus. Kuntoutusta on mielekästä tutkia narratiivisesti, koska yksittäisen kuntoutujan kertomuksen kuulemisella voidaan löytää vastauksia siihen, mitä voisivat olla ne ammatillisen kuntoutuksen keinot ja kohtaamisen areenat mitkä tuottavat yksilölle voimaantumista ja osallisuuden tunnetta työelämään.
Aineiston analyysi etene kolmiportaisesti. Ensin aineistoa analysoitiin juonirakenneanalyysin avulla tarkastellen niiden kokonaishahmoa ja kertomusten eri osioita. Analyysin toisessa vaiheessa aineistoa käsiteltiin temaattisella sisällönanalyysillä ja viimeinen analyysivaihe oli teorialähtöinen aineiston vertailu kuntoutuksen valtaistavaan paradigmaan.
Kertomuksista löytyi juonirakenneanalyysin avulla kahdenlaisia kertomuksia: yhdeksän voimaantumiskertomusta ja yksi sairauskertomus. Kuntoutujien kertomuksissa merkityksellisimmiksi asioiksi nousivat: 1. voimaantuminen, 2. tuki ja apu sekä 3. toimijuus ja roolit ammatillisessa kuntoutuksessa. Kertojien kertomusten perusteella kuntoutuksen valtaistava paradigma toteutui pääsääntöisesti ammatillisen kuntoutuksen kontekstissa. Joitakin eroavaisuuksia löytyi liittyen kuntoutuksen käynnistymisen perusteisiin, toiminta-alueeseen sekä kuntoutuksessa käytettäviin keinoihin. Kuntoutukseen vaikuttaa myös aktiivin paradigma.
Kertomusten perusteella ammatilliseen kuntoutukseen ohjautuminen vaikuttaa sattumanvaraiselta. Kuntoutukseen pääsy ja tulevaisuuden toivo jo sinällään oli tuonut merkityksellisyyttä elämään. Myös kuntoutuksen aikaisessa työharjoittelussa onnistuminen koettiin voimaannuttavana tietoisuuden ja ammatillisen identiteetin uudelleenrakentamisessa. Voimaantuminen oli edellytys ammatilliselle kuntoutumiselle ja sitä edesauttoivat vertaistuki, työharjoitteluissa onnistuminen, realistinen osaamis- ja voimavarakeskeinen työskentely, kunnioitus, omaohjaajuus, kuntoutujan subjektiviteetin kunnioitus, toivon ja innostuksen ilmapiirin luominen sekä tulevaisuuteen suuntautuminen.
SUMMARY: Empowerment in vocational rehabilitation : narratives of vocational rehabilitation from clients in difficult labour market position