Metsästä maailmalle : Suomi-kuva Ranskan valtakunnallisten päivälehtien verkkolehdissä
Ojanen, Laura (2015)
Ojanen, Laura
2015
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505251510
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505251510
Tiivistelmä
Mitä Ranskassa tiedetään ja ajatellaan Suomesta ja suomalaisista? Maamme ulkoinen kuva herättää suomalaisissa usein suurta kiinnostusta. Etenkin internetajan tietotulvassa Suomen maineesta on tullut myös ulkopoliittisesti entistä merkityksellisempi aihe. Suomi-kuva vaikuttaa maamme menestykseen etenkin taloudellisesti, kun mielikuvayhteiskunnassa maine on tärkeä kilpailuvaltti. Suurin osa ranskalaisista muodostaa Suomi-kuvansa välillisesti median tarjoaman tiedon avulla. Tiedotusvälineillä on valtaa päättää, mitkä asiat nostetaan puheenaiheiksi ja miten niistä kerrotaan. Media on yksi suuri maineiden rakentaja.
Tutkin tässä pro gradu -työssä ranskalaisissa verkkolehdissä muodostuvaa Suomi-kuvaa. Aineistonani ovat Ranskan suurimpien valtakunnallisten päivälehtien Le Monden, Le Figaron ja Libérationin Suomea käsittelevät verkkoartikkelit loka–joulukuulta 2014. Lähestyn aihetta sekä määrällispainotteisella analyysilla että laadullisella diskurssianalyysilla. Kysyn mitä ja miten. Kvantitatiivisessa osiossa vastaan siihen, mitä ja kuinka paljon Suomesta ja suomalaisista kirjoitetaan. Kvalitatiivisessa osiossa syvennän tarkasteluni diskursseihin, joilla Suomesta puhutaan.
Analyysissani selvisi, että Suomi kiinnostaa ranskalaisia erityisesti talouden näkökulmasta, päinvastoin kuin EU-ajan ensivuosina. Suurin osa Suomi-puheesta on lyhyitä mainintoja, mutta Suomelle uhrataan myös kokonaisia juttuja. Tulkitsin aineistostani kuusi Suomi-puheen diskurssia, joista vain yksi on selvän kielteinen. Suomesta puhutaan pääasiassa hyvin myönteisesti nykyaikaisena mallimaana, joka selviytyy vaikeuksista ja tarjoaa mielenkiintoista eksotiikkaa ja näkemyksiä Venäjän naapurina. Toisaalta Suomen mainetta esikuvana myös murretaan.
Tutkin tässä pro gradu -työssä ranskalaisissa verkkolehdissä muodostuvaa Suomi-kuvaa. Aineistonani ovat Ranskan suurimpien valtakunnallisten päivälehtien Le Monden, Le Figaron ja Libérationin Suomea käsittelevät verkkoartikkelit loka–joulukuulta 2014. Lähestyn aihetta sekä määrällispainotteisella analyysilla että laadullisella diskurssianalyysilla. Kysyn mitä ja miten. Kvantitatiivisessa osiossa vastaan siihen, mitä ja kuinka paljon Suomesta ja suomalaisista kirjoitetaan. Kvalitatiivisessa osiossa syvennän tarkasteluni diskursseihin, joilla Suomesta puhutaan.
Analyysissani selvisi, että Suomi kiinnostaa ranskalaisia erityisesti talouden näkökulmasta, päinvastoin kuin EU-ajan ensivuosina. Suurin osa Suomi-puheesta on lyhyitä mainintoja, mutta Suomelle uhrataan myös kokonaisia juttuja. Tulkitsin aineistostani kuusi Suomi-puheen diskurssia, joista vain yksi on selvän kielteinen. Suomesta puhutaan pääasiassa hyvin myönteisesti nykyaikaisena mallimaana, joka selviytyy vaikeuksista ja tarjoaa mielenkiintoista eksotiikkaa ja näkemyksiä Venäjän naapurina. Toisaalta Suomen mainetta esikuvana myös murretaan.