Harvojen osaaminen punnitsee massojen edun : kunnanvaltuutettujen näkemyksiä hypoteettisen kuntaliitoksen vaikutuksista johtamisen rooleihin

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee kunnanvaltuutettujen kuntajohtamisen rooleja sekä rooleihin kohdistuvia muutoksia tilanteessa, jossa hypoteettinen kuntaliitos on toteutunut. Rooleissa tapahtuneiden muutoksien vaikutuksia tarkastellaan suhteessa hallinnan (governance) pyrkimykseen, joka asetetaan kuntajohtamisen yleistavoitteeksi. Kunnanvaltuutettujen katsotaan toteuttavan asemaansa kuuluvaa poliittista johtamista tutkijan määrittelemien kahdeksan erilaisen roolin kautta. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla yhteensä kuutta tamperelaista ja pirkkalalaista kunnanvaltuutettua joulukuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana. Haastattelut toteutettiin keskimäärin noin tunnin mittaisina teemahaastatteluina, joissa kuntajohtaminen oli perusteltua harkintaa käyttäen jaettu kahdeksaan erilaiseen teema-alueeseen, joihin liitettiin asianmukainen kunnanvaltuutetun johtamisen rooli. Tutkielman tuloksena saatu tieto perustuu siis vastaajien subjektiivisiin näkemyksiin kuvitteellisessa tilanteessa, joka on tosiasioiden vastainen (kontrafaktuaaliset olosuhteet). Asetelman mukainen hypoteettinen ajattelu osoittautui osittain melko vaikeaksi tehtäväksi vastaajille.

Haastattelut osoittivat, että kollektiivinen ajattelu hallitsee kunnanvaltuutettujen ajattelua, ja tähän viitaten heidän on usein vaikeaa edes ajatella valtuutetun henkilökohtaisten roolien olemassaoloa. Tämä johtuu oletettavasti maamme johtamiskulttuurista, joka on aina nojannut nimenomaisesti kollektiivisuuteen. Valtuutetun johtamisroolien muodostumisen lähtökohtana onkin se, miten hän kykenee vaikuttamaan asioihin osana erilaisia kollektiivisia ryhmiä, esimerkiksi edustamansa puolueen valtuustoryhmässä. Myös muiden erilaisten ryhmien jäsenyydet lisäävät valtuutetun vaikutusvaltaa. Roolien rakentumiseen vaikuttaa merkittävästi myös se, minkälaisella johtamisjärjestelmällä kuntaa ylipäätään johdetaan: Riskinä on, että harkitsemattomasti suunniteltu johtamisjärjestelmä asettaa valtuutetut keskenään vaikutusvallaltaan epätasa-arvoiseen asemaan, joka ruokkii valtuuston jakautumista erilaisiin pienempiin intressiryhmiin.

Perustavanlaatuinen asenne kuntaliitoksia kohtaan – erityisesti omaa kuntaa ja sen johtamista ajatellen – vaikuttaa merkittävästi siihen, miten valtuutetut arvelevat kuntaliitoksen vaikuttavan johtamisen rooleihin. Vastaajan näkemykseen sisältyvä negatiivisten ja positiivisten vaikutusten välinen suhde määrittää sen kuinka monipuolisesti valtuutettu on halukas pohtimaan erilaisia vaikutuksia. Arvioiden ääripäissä kuvastuvat pelko liitosta kohtaan sekä sen synnyttämät positiiviset mahdollisuudet.

Haastatteluaineistoon nojaten voidaan päätellä, ettei kuntaliitos toteutuessaan muuttaisi radikaalisti kunnanvaltuutettujen johtamisen roolien sisältöjä. Liitos korostaisi strategisen johtamisen merkitystä keinona hallita syntynyttä uutta isoa kuntaa.