Hanketoiminta sosiaalisen oppimisen foorumina : etnografinen toimintatutkimus kolmen toimijan yhteisen työllisyyskokeilun käynnistämisestä

Abstract

Tässä lisensiaatintyössä tutkittiin kolmen erilaisen toimijan yhteisen työllisyyskokeilun käynnistysvaihetta etnografisen toimintatutkimuksen menetelmin. Vantaan kaupunki, koulutuskuntayhtymä Edupoli ja Lubor Oy käynnistivät vuonna 2009 Vantaan Valo -nimisen hankekokonaisuuden osana Sosiaali- ja terveysministeriön alaista työpankkikokeilua. Vantaan Valon tavoitteena oli tukea vantaalaisten pitkäaikaistyöttömien työllistymistä pajatoiminnan, koulutuksen ja sosiaalisen yrityksen keinoin.

Tutkimuksen tavoitteena oli seurata ja analysoida Vantaan Valon ensimmäistä vuotta, ja kolmen toimijan yhteisen työllisyyskokeilun käynnistymistä eri näkökulmista. Täsmentäviä alatutkimuskysymyksiä olivat: Millaisia odotuksia toimijat ja yhteiskunta asettivat Vantaan Valolle? Miten Vantaan Valon organisaatio ja yhteistyö Valon sisällä muotoutuivat? Millainen rooli eri toimijoilla oli yhteistyön kehittymisessä? Miten Vantaan Valon työyhteisö oppi ja kehittyi yhdessä?

Tutkimuksen taustoittava viitekehys rakentuu työelämän muutoksen, Vantaan työllisyystilanteen ja työttömyyden rakenteen pohjalle. Työttömyyttä peilataan yhteiskunnalliseen muutokseen ja sen myötä syntyneeseen ns. toiseen moderniin aikakauteen. Toinen moderni on tuonut työelämälle, työllistymiselle ja työttömyydelle uudenlaisia haasteita. Näitä haasteita ratkaisemaan on kehitetty erilaisia jouston muotoja, joista työpankkimalli on yksi vaihtoehto.

Tutkimuskohteena oli työpankkihanke nimeltä Vantaan Valo. Vantaan Valoa seurattiin sen ensimmäisen toimintavuoden ajan. Tutkimus keskittyi kolmen erilaisen, toisilleen tuntemattoman toimijan yhteistyöhön: keskinäiseen dialogiin, verkostojen ja toimintamallien luomiseen ja sosiaaliseen oppimiseen. Tutkimusmenetelmänä oli etnografinen toimintatutkimus, jossa tutkija toimii tutkijan roolinsa ohella myös osana työyhteisöä. Tutkimuksen aikana Vantaan Valon työyhteisö kehitti omia toimintamallejaan ja toimintatapojaan.

Tutkimusprosessin tuloksena syntyneessä toiminnan etnografiassa kuvataan kolmea eri kehittämiskohdetta: yhteisen arjen kehittämistä, yhteisten ohjeiden kehittämistä ja yhteisen asiakasprosessin kehittämistä. Toiminnan etnografian rinnalla esille nousevat yhteisen kokonaisuuden tuomat haasteet: toimijoiden erilaiset odotukset, erilaiset tavoitteet ja luottamuksen merkitys yhteisessä kehittämistoiminnassa.

Suoritettu tutkimus osoitti, että hanketoiminnassa toiminnan kehittäminen sosiaalisen oppimisen keinoin toimii tilanteessa, jossa osallistujilla on erilaista asiakastyöhön liittyvää osaamista, ja toimijat oppivat yhdessä ja toinen toisiltaan. Osa sosiaalisesta oppimisesta tapahtuu tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, mutta oppimista voi myös tapahtua satunnaisissa kohtaamisissa ja epävirallisissa yhteyksissä. Edellytyksenä toiminnan kehittämiselle on kuitenkin selkeän yhteisen tavoitteen ja kunkin toimijan roolin määritteleminen. Siinä missä arkipäivän käytäntöjen ja toiminnan kehittäminen työyhteisöissä toteutui tutkimuksen kohteena olleessa Vantaan Valossa hyvin, muut kehittämiskohteet olisivat vaatineet osallistujien yhteisen päämäärän selkiyttämistä, ja joiltain osin jopa lainsäädännön muuttamista. Tehokas toiminnan kehittäminen sosiaalisen oppimisen keinoin vaatii myös osallistujien välistä luottamusta.