Äänestä syntyvät vaikutelmat : harjaantuneiden ja harjaantumattomien kuuntelijoiden arviot äänenlaadusta ja puheammattiin soveltuvuudesta
Vehka-aho, Jenna (2015)
2015
Puhetekniikka ja vokologia - Speech Technique and Vocology
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505221486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505221486
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja vertailla harjaantuneiden ja harjaantumattomien kuuntelijoiden arvioita puhujien äänenlaadusta ja puhujan sopivuudesta ammattipuhujaksi. Tutkimuksessa vertailtiin ääninäytteen pituuden vaikutusta äänenlaatuarvioon (vokaalinäyte vs. luentanäyte). Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, löytyykö äänenlaatuarvion, akustisten mittausten ja ammattipuhujaksi sopivuuden välillä jonkinlaista korrelaatiota.
Ääninäytteet kerättiin viideltä mies- ja viideltä naispuhujalta. Puhujat lukivat vakiotekstin (Sateenkaari) heidän tavanomaisella puheäänellään ja tuottivat [a:]-vokaalia. Kuunneltava aineisto koostui neljästä ankkurinäytteestä sekä kahdestatoista luenta- ja vokaalinäytteestä. Sekä luenta- että vokaalinäytteissä oli kaksi näytettä kahteen kertaan arvioinnin reliabiliteetin varmistamiseksi. Luentanäytteistä mitattiin SPL ja F0 sekä tehtiin keskiarvospektrit. Vokaalinäytteistä mitattiin Alpha ratio, Jitter local, Shimmer, F0, Jitter rap, Jitter ppq5 sekä Jitter ddp. Akustisten mittausten teossa käytettiin Praat -ohjelmaa. Akustisten analyysien tuloksia vertailtiin kuuntelijoiden äänenlaatuarvioihin ja niiden väliltä etsittiin korrelaatiota.
Kuuntelijoina toimi viisi puhetekniikan ammattilaista ja viisi harjaantumatonta kuuntelijaa. Kuuntelukokeessa kuuntelijaryhmien piti arvioida äänenlaatua sekä luenta- että vokaalinäytteistä asteikolla 1–10 (1=huono, 5=tavanomainen, 10=erinomainen) ja halutessaan perustella arviotaan. Kuuntelijoiden tuli myös arvioida luentanäytteistä puhujan sopivuus ammattipuhujaksi asteikolla 1–10 (1=ei lainkaan sopiva, 5=sopii osittain, 10=sopii erinomaisesti). Kuuntelijat saivat perustella valintojansa ja tarkentaa, mihin puheammattiin puhuja erityisesti sopisi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että harjaantuneiden ja harjaantumattomien kuuntelijoiden äänenlaatuarvioit eivät poikkea suuresti toisistaan. Harjaantuneet kuuntelijat, puhetekniikan ammattilaiset, arvioivat ääninäytteitä yhtenäisemmin ja käyttivät keskenään samanlaista termistöä. Äänenlaatuarvioiden ja puheammattiin sopivuuden välillä löytyi selkeää korrelaatiota. Parempien äänenlaatujen katsottiin sopivan paremmin puheammattiin. Enemmistö kuuntelijoista arvioi puhujan äänenlaadun paremmaksi pidemmästä ääninäytteestä. Selkeää korrelaatiota äänenlaatuarvioiden ja akustisten mittausten välillä ei löydetty. Tulosten yleistämiseksi tarvitaan lisätutkimusta suuremmalla otannalla.
Ääninäytteet kerättiin viideltä mies- ja viideltä naispuhujalta. Puhujat lukivat vakiotekstin (Sateenkaari) heidän tavanomaisella puheäänellään ja tuottivat [a:]-vokaalia. Kuunneltava aineisto koostui neljästä ankkurinäytteestä sekä kahdestatoista luenta- ja vokaalinäytteestä. Sekä luenta- että vokaalinäytteissä oli kaksi näytettä kahteen kertaan arvioinnin reliabiliteetin varmistamiseksi. Luentanäytteistä mitattiin SPL ja F0 sekä tehtiin keskiarvospektrit. Vokaalinäytteistä mitattiin Alpha ratio, Jitter local, Shimmer, F0, Jitter rap, Jitter ppq5 sekä Jitter ddp. Akustisten mittausten teossa käytettiin Praat -ohjelmaa. Akustisten analyysien tuloksia vertailtiin kuuntelijoiden äänenlaatuarvioihin ja niiden väliltä etsittiin korrelaatiota.
Kuuntelijoina toimi viisi puhetekniikan ammattilaista ja viisi harjaantumatonta kuuntelijaa. Kuuntelukokeessa kuuntelijaryhmien piti arvioida äänenlaatua sekä luenta- että vokaalinäytteistä asteikolla 1–10 (1=huono, 5=tavanomainen, 10=erinomainen) ja halutessaan perustella arviotaan. Kuuntelijoiden tuli myös arvioida luentanäytteistä puhujan sopivuus ammattipuhujaksi asteikolla 1–10 (1=ei lainkaan sopiva, 5=sopii osittain, 10=sopii erinomaisesti). Kuuntelijat saivat perustella valintojansa ja tarkentaa, mihin puheammattiin puhuja erityisesti sopisi.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että harjaantuneiden ja harjaantumattomien kuuntelijoiden äänenlaatuarvioit eivät poikkea suuresti toisistaan. Harjaantuneet kuuntelijat, puhetekniikan ammattilaiset, arvioivat ääninäytteitä yhtenäisemmin ja käyttivät keskenään samanlaista termistöä. Äänenlaatuarvioiden ja puheammattiin sopivuuden välillä löytyi selkeää korrelaatiota. Parempien äänenlaatujen katsottiin sopivan paremmin puheammattiin. Enemmistö kuuntelijoista arvioi puhujan äänenlaadun paremmaksi pidemmästä ääninäytteestä. Selkeää korrelaatiota äänenlaatuarvioiden ja akustisten mittausten välillä ei löydetty. Tulosten yleistämiseksi tarvitaan lisätutkimusta suuremmalla otannalla.