"Hakej - gèta vajna" : Čempionat mira po hokkeû 2014 goda v belorusskih media
Alvari, Niko (2015)
2015
Venäjän kieli ja kulttuuri - Russian Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505221485
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505221485
Kuvaus
«Хакей – гэта вайна» : Чемпионат мира по хоккею 2014 года в белорусских медиа
Tiivistelmä
Vuoden 2014 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 9.–25.5. Minskissä ollen ensimmäinen Valko-Venäjällä järjestetty urheilun megatapahtuma. Maa tunnetaan ihmisoikeusrikoksista sekä huonosta sananvapauden tilasta johtuen ”Euroopan viimeisenä diktatuurina”. Koska maata vuodesta 1994 johtanut presidentti Aljaksandr Lukašenka tunnetaan intohimoisena jääkiekon harrastajana, kilpailut saivat paljon mediahuomiota sekä Valko-Venäjällä että ulkomailla.
Tutkielman pääasiallinen tarkoitus on selvittää, mitkä diskurssit nousevat keskeisiksi mm-kilpailuista kertovassa uutisoinnissa, ja mitkä ovat näiden diskurssien ominaispiirteet. Päädiskursseiksi työssä nousevat sodan, eurooppalaisuuden, turnauksen inhimillisen hinnan ja ns. toisen Valko-Venäjän diskurssit. Samalla huomio kiinnittyy siihen, miten artikkeleissa rakennetaan valkovenäläistä kansallista identiteettiä. Ovathan urheilu ja sen megatapahtumat nykyään yksi merkittävimmistä kansallisen identiteetin rakennusvälineistä. Varsinkin tiedotusvälineiden kehityksen myötä urheilusta on tullut tärkeä osa nykyaikaista populaarikulttuuria.
Aineistona käytän 1.4.–31.5.2014 valkovenäläisissä Sovetskaja Belorussija-, Naša Niva- ja Narodnaja Volja -lehdissä sekä niiden Internet-sivustoilla julkaistuja vuoden 2014 jääkiekon mm-kilpailuja käsitteleviä artikkeleita. Tutkielman metodina käytän pääosin Norman Fairclough’n ajatuksiin perustuvaa kriittistä diskurssianalyysiä. Kohteeksi on valittu kaikki ne artikkelit, jotka käsittelevät jääkiekon mm-kilpailuja. Työn kannalta on oleellista selvittää, ketkä osallistuvat diskurssien tuottamiseen, sillä se vaikuttaa osaltaan siihen, millaisiksi ne muodostuvat. Samalla artikkelit heijastavat erilaisia arvomaailmoja, joiden varaan argumentointi perustuu.
Vaikka tutkittu materiaali luo valkovenäläisestä yhteiskunnasta vahvasti jakautuneen kuvan, se jättää itäisen integraation ja ”Venäjä-mielisen” Valko-Venäjän hyvin vähälle huomiolle. Sen sijaan eurooppalaisuutta sekä Minskin ja koko Valko-Venäjän kohoamista eurooppalaiselle tasolle korostetaan merkittävästi. Eurooppalaisuuden diskurssi myös yhdistää valtiollisen media sekä opposition julkaisuja, kun taas muut diskurssit rajautuvat melko selkeästi vain jompaankumpaan.
Tutkielman pääasiallinen tarkoitus on selvittää, mitkä diskurssit nousevat keskeisiksi mm-kilpailuista kertovassa uutisoinnissa, ja mitkä ovat näiden diskurssien ominaispiirteet. Päädiskursseiksi työssä nousevat sodan, eurooppalaisuuden, turnauksen inhimillisen hinnan ja ns. toisen Valko-Venäjän diskurssit. Samalla huomio kiinnittyy siihen, miten artikkeleissa rakennetaan valkovenäläistä kansallista identiteettiä. Ovathan urheilu ja sen megatapahtumat nykyään yksi merkittävimmistä kansallisen identiteetin rakennusvälineistä. Varsinkin tiedotusvälineiden kehityksen myötä urheilusta on tullut tärkeä osa nykyaikaista populaarikulttuuria.
Aineistona käytän 1.4.–31.5.2014 valkovenäläisissä Sovetskaja Belorussija-, Naša Niva- ja Narodnaja Volja -lehdissä sekä niiden Internet-sivustoilla julkaistuja vuoden 2014 jääkiekon mm-kilpailuja käsitteleviä artikkeleita. Tutkielman metodina käytän pääosin Norman Fairclough’n ajatuksiin perustuvaa kriittistä diskurssianalyysiä. Kohteeksi on valittu kaikki ne artikkelit, jotka käsittelevät jääkiekon mm-kilpailuja. Työn kannalta on oleellista selvittää, ketkä osallistuvat diskurssien tuottamiseen, sillä se vaikuttaa osaltaan siihen, millaisiksi ne muodostuvat. Samalla artikkelit heijastavat erilaisia arvomaailmoja, joiden varaan argumentointi perustuu.
Vaikka tutkittu materiaali luo valkovenäläisestä yhteiskunnasta vahvasti jakautuneen kuvan, se jättää itäisen integraation ja ”Venäjä-mielisen” Valko-Venäjän hyvin vähälle huomiolle. Sen sijaan eurooppalaisuutta sekä Minskin ja koko Valko-Venäjän kohoamista eurooppalaiselle tasolle korostetaan merkittävästi. Eurooppalaisuuden diskurssi myös yhdistää valtiollisen media sekä opposition julkaisuja, kun taas muut diskurssit rajautuvat melko selkeästi vain jompaankumpaan.