Soitin korvassa ja keuhkossa nesteetta? : kielen norminmukaisuus ulkomaalaistaustaisten lääkärien laillistamiskuulusteluissa
Ruokolainen, Jenna (2015)
2015
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505211476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505211476
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielen norminmukaisuutta heidän laillistamiskuulusteluissaan. Tutkimus on osa maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaitoa tutkivaa projektia, jonka tarkoituksena on selvittää, onko kielitaidon puutteiden ja laillistamiskokeessa hylätyksi tulemisen välillä yhteyttä.
Voidakseen toimia laillistettuna lääkärinä Suomessa EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lääkärien on haettava ammattioikeutta. Lääketieteellistä osaamista mittaava kuulustelu on osa ammattiluvan saamisen prosessia. Ensimmäiseen kuulusteluun osallistuvista suuri osa tulee kuitenkin hylätyksi kuulustelussa. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu 46 lääkärin kuulusteluvastauksesta, joista kahdeksan on natiivitaustaisten lääkärien laatimia.
Kielen norminmukaisuutta, eli kirjoitetun kielen tarkkuutta, tutkimuksessa arvioidaan fenomenologis-deskriptiivinen virheanalyysin avulla. Virheanalyysissa on tarkasteltu pääasiassa ortografis-fonologisia virheitä, mutta myös morfologisiin ja leksikaalisiin virheisiin on kiinnitetty huomiota.
Analyysin tulosten perusteella käy ilmi, että eniten ongelmia ulkomaalaistaustaisille lääkäreille ovat aiheuttaneet konsonanttien ja vokaalien pituudet, yhdyssanat sekä erilaiset piirtomerkinnät. Virheprosenttien välillä esiintyy paljon vaihtelua, mutta keskimäärin laillistamiskokeissa useampi kuin joka seitsemäs sana on jollain tavalla virheellinen. Natiivitaustaisilla lääkäreillä virheitä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin ei-natiiveilla lääkäreillä, mutta myös natiivien joukossa on kuulustelussa hylätyksi tulleita lääkäreitä.
Virheanalyysin tuloksista selviää, että korkea virheprosentti korreloi kuulustelussa heikosti menestymisen kanssa. Suurin osa kuulusteluvastauksista, joiden virheprosentti yltää kymmenen korkeimman virheprosentin ryhmään, ei ole läpäissyt kuulustelua.
Voidakseen toimia laillistettuna lääkärinä Suomessa EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lääkärien on haettava ammattioikeutta. Lääketieteellistä osaamista mittaava kuulustelu on osa ammattiluvan saamisen prosessia. Ensimmäiseen kuulusteluun osallistuvista suuri osa tulee kuitenkin hylätyksi kuulustelussa. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu 46 lääkärin kuulusteluvastauksesta, joista kahdeksan on natiivitaustaisten lääkärien laatimia.
Kielen norminmukaisuutta, eli kirjoitetun kielen tarkkuutta, tutkimuksessa arvioidaan fenomenologis-deskriptiivinen virheanalyysin avulla. Virheanalyysissa on tarkasteltu pääasiassa ortografis-fonologisia virheitä, mutta myös morfologisiin ja leksikaalisiin virheisiin on kiinnitetty huomiota.
Analyysin tulosten perusteella käy ilmi, että eniten ongelmia ulkomaalaistaustaisille lääkäreille ovat aiheuttaneet konsonanttien ja vokaalien pituudet, yhdyssanat sekä erilaiset piirtomerkinnät. Virheprosenttien välillä esiintyy paljon vaihtelua, mutta keskimäärin laillistamiskokeissa useampi kuin joka seitsemäs sana on jollain tavalla virheellinen. Natiivitaustaisilla lääkäreillä virheitä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin ei-natiiveilla lääkäreillä, mutta myös natiivien joukossa on kuulustelussa hylätyksi tulleita lääkäreitä.
Virheanalyysin tuloksista selviää, että korkea virheprosentti korreloi kuulustelussa heikosti menestymisen kanssa. Suurin osa kuulusteluvastauksista, joiden virheprosentti yltää kymmenen korkeimman virheprosentin ryhmään, ei ole läpäissyt kuulustelua.