Pimeyden pesästä osaksi järjestäytynyttä työväkeä : Kauttuan paperitehtaan työntekijöiden ammatillisen järjestäytymisen edellytykset vuodesta 1906 lähtien 1920-luvun alkuun

Abstract

Tutkielman tarkastelee Kauttuan paperitehtaan työläisten ammatillista järjestäytymistä, joka alkoi vasta 1910-luvun lopulla. Tavoitteena on selvittää syitä, jotka toisaalta edesauttoivat ja toisaalta viivästyttivät Kauttuan paperityöntekijöiden ammatillista järjestäytymistä.

Kauttuan tehdasyhdyskunta sijaitsee Euran kunnan alueella Satakunnassa. Tutkimuksen tarkasteuajankohta alkaa vuodesta 1906 1907, jolloin A. Ahlström Osakeyhtiö käynnisti Kauttuan paperitehtaan ja vanha esiteollinen rautaruukki korvautui modernilla paperiteollisuudella. Tosin kysymyksenasettelun vuoksi myös ruukin yhdyskunnan sosiaalinen järjestys ja sen perintö paperitehdasyhdyskunnalle on otettava huomioon. Aikarajaus päättyy 1920-luvun alkuun, jolloin sisällissodan jälkeen perustettu ammattiosasto herätettiin henkiin ja sen toiminta onnistuttiin vakiinnuttamaan osaksi yhteisöä.

Tutkimus on mikrohistoriallinen, sillä paikalliset sosiaaliset sekä vertikaaliset että horisontaaliset hierarkiat ovat tarkastelun keskiössä. Paternalismi ja työväestön yhteisyyden kehittyminen ovat keskeisimmät käsitteet, joiden varaan tutkimuksen teoreettinen pohja ja argumentaation selkäranka rakentuu. Vähäisen asiakirjalähteistön vuoksi tutkimus ottaa keskiöön mentaliteettihistoriallisen näkökulman: keskiöön nousee työväestön kokemusmaailma sekä yhteisyys ja työnantajan luoman ympäristön vaikutukset sen kehitykseen.

Työväestön mentaliteetin tutkimuksessa keskeisin alkuperäislähde on Porissa ilmestyneen työväenlehden Sosialidemokraatin julkaisemat Kauttuan tehdasyhdyskunnan työläisten lähettämät maakuntakirjeet, jotka kuvasivat paikallisia tapahtumia ja työväestön mielialaa. Yhdyskunnan muutosta ja muotoutumista tutkittaessa keskeisiä lähteitä ovat olleet kirjonkirjat ja muuttaneiden luettelot. Sisällissodan jälkeiseltä ajalta ammattiosaston pöytäkirjamateriaali muodostaa keskeisimmän lähdeaineiston.

Keskeisin tutkimustulos on, että työnantaja onnistui ylläpitämään paternalistista järjestystä ja estämään ammattiyhdistystoiminnan aina vuoteen 1917 saakka, jolloin perustettiin paikallinen paperityöläisten ammattiosasto. Kauttuan työväestö tarvitsi voimakkaan ulkopuolisen sysäyksen vanhan järjestelmän murtamiseen. Muutos tapahtui lopulta hyvin nopeassa ajassa, kun kauttualaiset työläiset yhtyivät valtakunnalliseen lakkoliikkeeseen marraskuussa 1917 ja vuonna 1918 käytyyn sisällissotaan. Sisällissota katkaisi lupaavasti alkaneen ammattiosaston taipaleen, ja sen jälkeen toiminnan uudelleenkäynnistäminen oli vaikeaa. Paperiteollisuustyöväen liiton tuen avulla osasto onnistui vakiinnuttamaan toimintansa 1920-luvun alussa useiden uudelleenperustamisten jälkeen.