Poliittinen tyyli? : filosofinen johdatus käsitteen mahdollisuuksiin

Abstract

Tutkielmassa perehdytään poliittisen tyylin käsitteeseen käsiteanalyyttisella ja hermeneuttisella tulkintaotteella. Pro gradu -tutkielman tutkimuskysymyksenä on, mitä poliittisella tyylillä on tarkoitettu ja tutkittu, mitä kaikkea käsitteellä voidaan luontevasti tarkoittaa sekä millaisin ehdoin se voidaan käsitteellistää. Poliittinen tyyli? on luonteeltaan poliittisen tyylin käsitteen merkitysmahdollisuuksia, merkittävyyttä ja käsiteilmiön hermeneuttista ymmärrystä kartoittava ja teoretisoiva tutkimus. Konstruktionismia ja hermeneuttista multiperspektivismiä soveltavan tutkimuksen tavoitteena ei ole poliittisen tyylin lopullinen ja yleinen määrittely. Tarkoitus on analyysille tyypillisesti purkaa ja eritellä, ei puolustaa yhtä poliittisen tyylin määritelmää toisten ylitse.

Tutkimuksen alkupuolella käydään läpi merkittävimpiä poliittisen tyylin teoretisoimis- ja määrittely-yrityksiä. Politiikan teorian ja politologian piirissä harjoitettu poliittisen tyylin teoretisointi jaetaan tältä osin parlamentaariseen ja taidolliseen paradigmaan. Tutkielmassa osoitetaan, että varsinainen käsiteanalyyttinen problematisointi on erillistutkimuksiin soveltuviin määritelmiin tyytymisen ja kapea-alaisten politiikka- ja tyylikäsitysten vuoksi jäänyt tähän asti sangen vähäiselle huomiolle. Koherenttia tutkimusta poliittisen ja tyylin yksittäiskäsitteistä ja käsitteiden välisistä suhteista ei poliittisen stilistiikan kentällä juuri ole tehty. Poliittisen tyylin käsitettä soveltava teoretisointi on perustunut pikemminkin erilaisista politiikkakäsityksistä kumpuaviin politologisiin ajatustyyleihin. Tutkielman on tarkoitus toimia omanlaisenaan käsiteanalyyttisena avauksena tämän käsitteellis-teoreettisen reflektiovajeen korjaamiseksi.

Tutkielman varsinaisissa käsittelyluvuissa käydään läpi ensin poliittisen, sitten tyylin käsitteen monimerkityksisyyttä. Poliittisen suhteen analyysissa korostuvat mm. politologian alalla tarkastellut konsensuaaliset, agonistiset ja antagonistiset politiikkakäsitykset. Tyylin käsite sen sijaan johdetaan oman erityisalansa eli stilistiikan, kirjallisuuden ja estetiikan piiristä. Tyylin käsitteelle keskeistä sisällön ja muodon suhdetta sekä sisällön ekspressoimisen ongelmaa lähestytään mm. dualistisista, monistisista ja pluralistisista näkökulmista. Tyylin kirjallisuus- ja estetiikkalähtöisiä määritelmiä soveltaen käsitettä arvioidaan esimerkiksi omailmeisyyden, tekniikan, universaaliuden, valinnan, tähdentämisen ja täsmentämisen, parolen sekä sosiaalisen koheesion näkökulmista. Lopussa tutkielma tarjoaa muutamia syntetisoimisesimerkkejä poliittisen tyylin käsittämiseksi filosofisessa valossa sekä edelleen-problematisoi poliittisen tyylin tutkimusta erilaisia hermeneuttisia merkityksenantomentaliteetteja yksilöimällä.

Poliittinen tyyli? on tarkoitettu parantamaan poliittisen tyylin käsitteen filosofista esiymmärrystä teoretisoinnin ja soveltavan erillistutkimuksen tueksi.