Keneen valinta kohdistuu? Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintaa ohjaavat soveltuvuuskäsitykset
Mankki, Ville (2015)
Mankki, Ville
2015
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505201440
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505201440
Tiivistelmä
Luokanopettajakoulutus näyttäytyy suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä ja muiden Euroopan maiden opettajankoulutuksiin verrattuna poikkeuksellisen suosittuna hakukohteena vuodesta toiseen: hakijoita on moninkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden ja vain noin joka kymmenes tulee valituksi. Hakijoiden runsaus aiheuttaa painetta myös opiskelijavalintamenettelyille. Luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintaa toteutetaan soveltuvuusarviointiin perustuen, jossa arvioijina toimivat opettajankouluttajat pyrkivät soveltuvuuskokeen avulla rekrytoimaan koulutukseen parhaiten soveltuvia sekä motivoituneita opiskelijoita, jotka tulevat suoriutumaan ja viihtymään hyvin opinnoissa kuin myös aikanaan alansa työtehtävissä. Opettajankouluttajien subjektiivisten soveltuvuuskäsitysten perusteella muotoutuvat opiskelijavalintakriteerit ovat kuitenkin jääneet puutteellisesti selvitetyiksi ja tiedotetuiksi, mikä haittaa koko opiskelijavalinnan uskottavuutta, luotettavuutta ja legitimiteettiä. Implisiittisiksi jääneet valintakriteerit aiheuttavat myös sen, ettei hakijoilla ole mahdollisuuksia tehdä johtopäätöksiä opiskelijavalinnan ratkaisseista tekijöistä, mikä aiheuttaa erityisesti luokanopettajakoulutuksen kohdalla näkyvän lieveilmiön toistuvan uudelleenhakeutumisen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintaa suorittavien opettajankouluttajien käsityksiä opettajankoulutukseen ja opettajan työhön soveltuvuudesta sekä kuvata niiden pohjalta muodostuvia opiskelijavalintakriteereitä. Erityisenä tavoitteena olikin tarkastella sitä, millä kriteereillä hakijoita opettajankoulutukseen valitaan, koska tällä hetkellä valinnan ei ole todettu perustuvan tutkimukselliseen tai tieteelliseen pohjaan. Koska tutkimuksen kohteena olivat opiskelijavalintaa suorittavien käsitykset, joista oli olemassa vähäisesti tutkimustietoa, valittiin tutkimusotteeksi kuvailevaan ja kartoittavaan tutkimukseen soveltuva fenomenografia. Fenomenografiassa keskitytään toisistaan poikkeavien ja dynaamisten tutkimusilmiötä koskevien käsitysten laadullisten eroavaisuuksia tarkasteluun. Tutkimukseen osallistui kahdeksan tutkimuskeväänä opiskelijavalintaa suorittamassa ollutta opettajankouluttajaa, joilta kerätty empiirinen haastatteluaineisto analysoitiin nelivaiheisella fenomenografisella analyysillä. Analyysin myötä tutkimuksen tulokset jäsentyivät kuvauskategoriajärjestelmäksi, joka sisältää luokiteltua ja tiivistettyä tietoa opettajankouluttajien soveltuvuuskäsityksistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa pyritään arvioimaan hakijan opettajuuden nykytilaa, johon sisältyvät ihmissuhdeosaamisen, opettajan työn ja siihen liittyvän epävarmuuden sietämisen sekä taidollisen erityisosaamisen näkökulmat. Tämän lisäksi tavoitteena on arvioida hakijan koulutettavuutta ja ammatillista kehittymispotentiaalia sekä motivaatiota opettajan työhön. Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa valintakriteereiden polarisoituminen, jonka voidaan nähdä haittaavan opiskelijavalinnan validia, luotettavaa ja tasa-arvoista toteuttamista. Tutkimustulokset tarjoavat kuitenkin oivan lähtökohdan opettajankoulutuksen sisältä nousevalle keskustelulle ja valintakriteereiden uudelleenarvioinnille opiskelijavalinnan kehittämiseksi.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintaa suorittavien opettajankouluttajien käsityksiä opettajankoulutukseen ja opettajan työhön soveltuvuudesta sekä kuvata niiden pohjalta muodostuvia opiskelijavalintakriteereitä. Erityisenä tavoitteena olikin tarkastella sitä, millä kriteereillä hakijoita opettajankoulutukseen valitaan, koska tällä hetkellä valinnan ei ole todettu perustuvan tutkimukselliseen tai tieteelliseen pohjaan. Koska tutkimuksen kohteena olivat opiskelijavalintaa suorittavien käsitykset, joista oli olemassa vähäisesti tutkimustietoa, valittiin tutkimusotteeksi kuvailevaan ja kartoittavaan tutkimukseen soveltuva fenomenografia. Fenomenografiassa keskitytään toisistaan poikkeavien ja dynaamisten tutkimusilmiötä koskevien käsitysten laadullisten eroavaisuuksia tarkasteluun. Tutkimukseen osallistui kahdeksan tutkimuskeväänä opiskelijavalintaa suorittamassa ollutta opettajankouluttajaa, joilta kerätty empiirinen haastatteluaineisto analysoitiin nelivaiheisella fenomenografisella analyysillä. Analyysin myötä tutkimuksen tulokset jäsentyivät kuvauskategoriajärjestelmäksi, joka sisältää luokiteltua ja tiivistettyä tietoa opettajankouluttajien soveltuvuuskäsityksistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnassa pyritään arvioimaan hakijan opettajuuden nykytilaa, johon sisältyvät ihmissuhdeosaamisen, opettajan työn ja siihen liittyvän epävarmuuden sietämisen sekä taidollisen erityisosaamisen näkökulmat. Tämän lisäksi tavoitteena on arvioida hakijan koulutettavuutta ja ammatillista kehittymispotentiaalia sekä motivaatiota opettajan työhön. Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa valintakriteereiden polarisoituminen, jonka voidaan nähdä haittaavan opiskelijavalinnan validia, luotettavaa ja tasa-arvoista toteuttamista. Tutkimustulokset tarjoavat kuitenkin oivan lähtökohdan opettajankoulutuksen sisältä nousevalle keskustelulle ja valintakriteereiden uudelleenarvioinnille opiskelijavalinnan kehittämiseksi.