Hiphop resurssina maahanmuuttajapoikien identiteettityössä
Nieminen, Anni (2015)
Nieminen, Anni
2015
Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus - Master's Programme in Popular and Folk Music
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505201436
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505201436
Tiivistelmä
Pro gradu-työni käsittelee hiphop-kulttuuria ja sitä, minkälaisia resursseja se tarjoaa maahanmuuttajapoikien identiteettityöhön. Työssäni tarkastelen viittä tamperelaista nuorta poikaa, neljää maahanmuuttajaa ja yhtä suomalaista, jotka joko kuuntelevat aktiivisesti rappia tai tekevät sitä itse. Aineistoni kattaa neljä eri teemahaastattelua, joista yksi on kahden ihmisen yhteishaastattelu. Maahanmuuttajanuoret kokevat fyysisen, psykologisen ja yhteiskunnallisen muutoksen nuoruudesta aikuisuuteen. Tämän lisäksi he kohtaavat maahanmuuttajina kulttuurin muutoksen ja siitä johtuvat ristiriidat, yhteiskunnan odotukset mahdollisesta sopeutumisesta sekä kokemukset erilaisuudesta. Nuoret joutuvat määrittelemään identiteettiään sekä henkilökohtaisella että kulttuurisella tasolla. Tutkimuksen tarkoitus on löytää hiphop-harrastuksesta mahdollisia resursseja tätä työtä varten. Hiphop-kulttuuri on maailmanlaajuinen musiikkikulttuuri ja rap yksi tämän hetken suosituimmista populaarimusiikin lajeista. Selvitän hiphoppiin liitettyjen diskurssien avulla, millaiseksi haastateltavat kokevat hiphop-kulttuurin sisällön, ja mitä he siinä arvostavat. Resurssien erottelemisessa käytän apunani pääomateorioita, joista keskityn erityisesti identiteettipääomaan ja sosiaaliseen pääomaan. Niiden avulla hahmotan aineistosta asioita, joita voidaan tulkita resursseiksi nuorten elämässä ja mahdollisesti käyttää hyväksi identiteettityössä. Hihopin resurssit ovat keskeisessä roolissa nuorten kohdatessa itsensä ja käsittellessään tunteitaan, ja sen kielellinen muoto taas auttaa ilmaisemaan näitä asioita ja jakamaan ne muiden kanssa.