Genetic and Metabolic Suppression of Mitochondrial Disease Phenotype in Drosophila
Kemppainen, Esko (2015)
Kemppainen, Esko
Tampere University Press
2015
Molekyylibiologia - Molecular Biology
BioMediTech - BioMediTech
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2015-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9820-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9820-6
Tiivistelmä
Geneettisten ja aineenvaihdunnan muutosten vaikutus
mitokondriosairauksien banaanikärpäsmalliin
Mitokondriot ovat soluorganelleja, joiden pääasiallisena tehtävänä useimmissa soluissa on vastata niiden energiantuotannosta. Mitokondriot pystyvät muuttamaan ravintoaineiden sisältämän kemiallisen energian soluille käyttökelpoiseen muotoon, adenosiinitrifosfaattimolekyyleiksi (ATP). Mitokondriot sisältävät lisäksi pienen osan eukaryoottisolujen perintöaineksesta. Tämän mitokondriaalisen DNA:n tehtävä on ohjata ATP-tuotannossa tarvittavien elektroninsiirtoketjun proteiinikompleksien ja ATP-syntaasin rakenneproteiinien synteesiä. Lisäksi mitokondriaalisia geenejä tarvitaan sen oman proteiinisynteesikoneiston komponenttien tuottamiseen.
Väitöskirjatutkimuksessa on hyödynnetty tko25t-banaanikärpäsiä (Drosophila melanogaster), joilla on pistemutaatio mitokondrioiden oman proteiinituoton kannalta välttämättömässä tuman technical knockout-geenissä (tko). Mutaation seurauksena mitokondrioiden proteiinisynteesi häiriintyy, mikä aikaansaa elektroninsiirtoketjun vajaatoimintaa ja ATP-puutosta. Tämän seurauksena sekä tko25t-kärpäsillä että vastaavista perimän muutoksista kärsivillä potilailla esiintyy muun muassa vakavia kehitys- ja neurologisia häiriöitä.
Väitöskirjatutkimuksessa on keskitytty tutkimaan monisoluisten organismien luontaista sopeutumista mitokondrioiden vajaatoimintaan. Tutkimuksessa havaittiin, että banaanikärpäset pyrkivät sopeuttamaan aineenvaihduntansa tehostamalla ravinnon rasvojen ja proteiinien hyödyntämistä. Samaan aikaan sokerien aineenvaihduntaan osallistuvien entsyymien ja kalvokuljetusproteiinien ilmentyminen oli merkittävästi alentunut. Tutkimuksen merkittävimpänä löydöksenä voidaan pitää sitä, että matalasokerinen ruokavalio tuki tko25t-kärpästen kehitystä ja rajoitti näille tyypillisten, neuromuskulaarista alkuperää olevin epileptisten kohtausten kestoa. Korkeasokerisella ruokavaliolla puolestaan oli päinvastainen, mutatoituneiden kärpästen ilmiasua pahentava vaikutus. Tutkimuksen tulokset vahvistavat osaltaan nykyistä uskomusta siitä, että ruokavaliolla voi olla huomattava vaikutus mitokondriosairauksien taudinkuvaan, mutta osoittavat myös kärpäsen ja muiden malliorganismien sopivan ravinnon ja mitokondrioiden toiminnan yhteisvaikutusten tutkimiseen molekyyli- ja solutasolla.
mitokondriosairauksien banaanikärpäsmalliin
Mitokondriot ovat soluorganelleja, joiden pääasiallisena tehtävänä useimmissa soluissa on vastata niiden energiantuotannosta. Mitokondriot pystyvät muuttamaan ravintoaineiden sisältämän kemiallisen energian soluille käyttökelpoiseen muotoon, adenosiinitrifosfaattimolekyyleiksi (ATP). Mitokondriot sisältävät lisäksi pienen osan eukaryoottisolujen perintöaineksesta. Tämän mitokondriaalisen DNA:n tehtävä on ohjata ATP-tuotannossa tarvittavien elektroninsiirtoketjun proteiinikompleksien ja ATP-syntaasin rakenneproteiinien synteesiä. Lisäksi mitokondriaalisia geenejä tarvitaan sen oman proteiinisynteesikoneiston komponenttien tuottamiseen.
Väitöskirjatutkimuksessa on hyödynnetty tko25t-banaanikärpäsiä (Drosophila melanogaster), joilla on pistemutaatio mitokondrioiden oman proteiinituoton kannalta välttämättömässä tuman technical knockout-geenissä (tko). Mutaation seurauksena mitokondrioiden proteiinisynteesi häiriintyy, mikä aikaansaa elektroninsiirtoketjun vajaatoimintaa ja ATP-puutosta. Tämän seurauksena sekä tko25t-kärpäsillä että vastaavista perimän muutoksista kärsivillä potilailla esiintyy muun muassa vakavia kehitys- ja neurologisia häiriöitä.
Väitöskirjatutkimuksessa on keskitytty tutkimaan monisoluisten organismien luontaista sopeutumista mitokondrioiden vajaatoimintaan. Tutkimuksessa havaittiin, että banaanikärpäset pyrkivät sopeuttamaan aineenvaihduntansa tehostamalla ravinnon rasvojen ja proteiinien hyödyntämistä. Samaan aikaan sokerien aineenvaihduntaan osallistuvien entsyymien ja kalvokuljetusproteiinien ilmentyminen oli merkittävästi alentunut. Tutkimuksen merkittävimpänä löydöksenä voidaan pitää sitä, että matalasokerinen ruokavalio tuki tko25t-kärpästen kehitystä ja rajoitti näille tyypillisten, neuromuskulaarista alkuperää olevin epileptisten kohtausten kestoa. Korkeasokerisella ruokavaliolla puolestaan oli päinvastainen, mutatoituneiden kärpästen ilmiasua pahentava vaikutus. Tutkimuksen tulokset vahvistavat osaltaan nykyistä uskomusta siitä, että ruokavaliolla voi olla huomattava vaikutus mitokondriosairauksien taudinkuvaan, mutta osoittavat myös kärpäsen ja muiden malliorganismien sopivan ravinnon ja mitokondrioiden toiminnan yhteisvaikutusten tutkimiseen molekyyli- ja solutasolla.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4928]