Uusliberaalia sosiaalityötä? Retorinen diskurssianalyysi sosiaalihuoltolakiesityksestä.
Mero, Milla (2015)
2015
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-04
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505131426
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505131426
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten uusliberalismi ja uuden julkisjohtamisen oppi näkyvät sosiaalityöhön kohdistuvassa normiohjauksessa. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa ajatus, jonka mukaan valtio on ohjauspolitiikkansa kautta aktiivisena toimijana siirtämässä uusliberalistisia oppeja osaksi suomalaisia käytäntöjä. Tutkimuksen aineistona käytetään hallituksen esitystä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi (HE 164/2014 vp). Aineisto on analysoitu retorisen diskurssianalyysin menetelmällä. Tutkimuksen avulla halutaan saada kuva siitä, miten uusliberalismi ja uuden julkisjohtamisen oppi näkyvät aineistossa ja millaiseksi sosiaalityö tässä puheessa rakentuu.
Tutkimukseni teoreettis-metodologinen viitekehys paikantuu sosiaalisen konstruktionismin traditioon, jolloin tutkimuksenteossa ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka sosiaalinen todellisuus rakentuu kielenkäytössä ja muussa toiminnassa. Lähtökohtaisena ajatuksena tutkimuksessani on, että sillä miten sosiaalityöstä valtionhallinnon ohjauspolitiikan dokumenteissa puhutaan ja millaisia määreitä siihen liitetään, on vaikutusta siihen, millaiseksi käytännön sosiaalityö ajan saatossa muotoutuu.
Aineistoanalyysin myötä aineistosta oli identifioitavissa kolme uusliberalistista diskurssia: asiakas edellä -diskurssi, kustannustehokkuuden diskurssi ja vetäytyvän sosiaalihuollon diskurssi. Diskurssit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ennemminkin rinnakkaisia merkityksellistämisen tapoja. Diskursseissa konstruoitu kuva sosiaalityöstä määrittää sosiaalityön suhteellisen mekaaniseksi asiakastyöksi, jossa painottuu ennaltaehkäisevä ajattelutapa. Sosiaalityön tavoitteiksi määrittyvät asiakkaan motivointi ja tukeminen itsenäiseen suoriutumiseen sekä asiakkaan osallistaminen yhteiskuntaan. Sosiaalityö konstruoituu yhteiskunnan viimesijaiseksi palveluksi, jonka on määrä olla tilapäistä ja lyhytaikaista.
Sillä, millaista sosiaalityötä uusliberalistisissa diskursseissa konstruoidaan, on merkitystä, koska pitkällä aikavälillä diskurssit uusintavat ja muuttavat yhteiskunnallisia ilmiöitä ja vaikuttavat lopulta osaltaan myös kulttuurin ja käytäntöjen muuttumiseen.
Tutkimukseni teoreettis-metodologinen viitekehys paikantuu sosiaalisen konstruktionismin traditioon, jolloin tutkimuksenteossa ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka sosiaalinen todellisuus rakentuu kielenkäytössä ja muussa toiminnassa. Lähtökohtaisena ajatuksena tutkimuksessani on, että sillä miten sosiaalityöstä valtionhallinnon ohjauspolitiikan dokumenteissa puhutaan ja millaisia määreitä siihen liitetään, on vaikutusta siihen, millaiseksi käytännön sosiaalityö ajan saatossa muotoutuu.
Aineistoanalyysin myötä aineistosta oli identifioitavissa kolme uusliberalistista diskurssia: asiakas edellä -diskurssi, kustannustehokkuuden diskurssi ja vetäytyvän sosiaalihuollon diskurssi. Diskurssit eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ennemminkin rinnakkaisia merkityksellistämisen tapoja. Diskursseissa konstruoitu kuva sosiaalityöstä määrittää sosiaalityön suhteellisen mekaaniseksi asiakastyöksi, jossa painottuu ennaltaehkäisevä ajattelutapa. Sosiaalityön tavoitteiksi määrittyvät asiakkaan motivointi ja tukeminen itsenäiseen suoriutumiseen sekä asiakkaan osallistaminen yhteiskuntaan. Sosiaalityö konstruoituu yhteiskunnan viimesijaiseksi palveluksi, jonka on määrä olla tilapäistä ja lyhytaikaista.
Sillä, millaista sosiaalityötä uusliberalistisissa diskursseissa konstruoidaan, on merkitystä, koska pitkällä aikavälillä diskurssit uusintavat ja muuttavat yhteiskunnallisia ilmiöitä ja vaikuttavat lopulta osaltaan myös kulttuurin ja käytäntöjen muuttumiseen.