Oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittäminen hallintolainkäytössä
Reiman, Maria (2015)
Reiman, Maria
2015
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505131423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505131423
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä hallintolainkäytössä asianosaisen oikeusturvan näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään erityisesti hallinto-lainkäyttöprosessin asianosaisen oikeusturvaa korostavaan luonteeseen sekä oikeudenkäyntien viivästymistä koskevaan ongelmaan. Tutkimuksessa pohditaan lisäksi hyvitysjärjestelmän mahdollisia vaikutuksia asianosaisen oikeusturvaan. Asianosaisen oikeusturvalla sekä joutuisalla tuomioistuinkäsittelyllä voidaan todeta olevan selvä yhteys toisiinsa. Joutuisa tuomioistuinkäsittely on turvattu sekä perustuslaissa että Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Joutuisaa tuomioistuinkäsittelyä koskevien vaatimusten käsittely luo tutkimukselle selkeän perus- ja ihmisoikeusulottuvuuden.
Kansallisen hyvitysjärjestelmän säätämisen taustalta voidaan paikantaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön asettamat vaatimukset. Suomi on kärsinyt oikeudenkäyntien viivästymistä koskevasta ongelmasta jo pitkään. Hallintolainkäytössä oikeudenkäyntien viivästymiseen puututtiin säätämällä oikeudenkäyntien viivästymisen jälkikäteisestä hyvittämisestä. Oikeudenkäyntien viivästymistä koskevalla jälkikäteisellä hyvityksellä on kuitenkin mahdollista olla myös ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Ennalta ehkäisevät vaikutukset kohdistuvat käsittelyn joutuisuuteen ja ovat riippuvaisia monen eri tekijän suhtautumisesta hyvityslainsäädäntöön. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vaikuttanut myös siihen, että hallintomenettelyn merkitys oikeudenkäynnin keston näkökulmasta on korostunut. Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön johdosta oikeudenkäynti voidaan katsoa alkaneeksi myös hallintomenettelyssä.
Tutkimus on suoritettu pääosin oikeusdogmaattista metodia hyväksikäyttäen. Oikeusdogmatiikan avulla on selvitetty muun muassa hallintoprosessin oikeusturvaa korostavia piirteitä sekä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan lain (362/2009) sisältöä. Tutkimus sisältää myös oikeuspoliittisen osuuden. Oikeuspolitiikan avulla on otettu kantaa hyvitysjärjestelmää koskevan lainsäädännön tarpeellisuuteen sekä hyvityslainsäädännön johdosta syntyviin mahdollisiin asianosaisen oikeusturvaa koskeviin vaikutuksiin.
Kansallisen hyvitysjärjestelmän säätämisen taustalta voidaan paikantaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön asettamat vaatimukset. Suomi on kärsinyt oikeudenkäyntien viivästymistä koskevasta ongelmasta jo pitkään. Hallintolainkäytössä oikeudenkäyntien viivästymiseen puututtiin säätämällä oikeudenkäyntien viivästymisen jälkikäteisestä hyvittämisestä. Oikeudenkäyntien viivästymistä koskevalla jälkikäteisellä hyvityksellä on kuitenkin mahdollista olla myös ennalta ehkäiseviä vaikutuksia. Ennalta ehkäisevät vaikutukset kohdistuvat käsittelyn joutuisuuteen ja ovat riippuvaisia monen eri tekijän suhtautumisesta hyvityslainsäädäntöön. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vaikuttanut myös siihen, että hallintomenettelyn merkitys oikeudenkäynnin keston näkökulmasta on korostunut. Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön johdosta oikeudenkäynti voidaan katsoa alkaneeksi myös hallintomenettelyssä.
Tutkimus on suoritettu pääosin oikeusdogmaattista metodia hyväksikäyttäen. Oikeusdogmatiikan avulla on selvitetty muun muassa hallintoprosessin oikeusturvaa korostavia piirteitä sekä oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä koskevan lain (362/2009) sisältöä. Tutkimus sisältää myös oikeuspoliittisen osuuden. Oikeuspolitiikan avulla on otettu kantaa hyvitysjärjestelmää koskevan lainsäädännön tarpeellisuuteen sekä hyvityslainsäädännön johdosta syntyviin mahdollisiin asianosaisen oikeusturvaa koskeviin vaikutuksiin.