Korkeakouluopiskelijoiden kuntoliikuntatottumukset ja opiskelu-uupumus

Suomessa on tutkittu vähän kuntoliikunnan ja opiskelu-uupumuksen yhteyttä korkeakouluopiskelijoiden kohdalla. Tutkimusta liikunnan merkityksistä on tehty enemmän lasten ja nuorten sekä vanhusten kohdalla, mutta nuoret aikuiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Lisäksi on tutkittu hyötyliikunnan ja terveysliikunnan vaikutuksia, mutta kuntoliikunnan yhteyttä uupumukseen on tutkittu vähemmän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumusta ja kuntoliikuntatottumuksia sekä näiden välistä yhteyttä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää opiskelijaterveydenhuollossa palvelujen kehittämisessä, korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumuksen ehkäisemisessä ja liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä. Aineistona käytettiin Kuntun ja Huttusen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta vuodelta 2008. Tutkimuslupa aineistoon haettiin aineiston omistajalta yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta. Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Terveyskyselyyn vastasi 5086 opiskelijaa, joista 2750 opiskeli yliopistossa ja 2336 ammattikorkeakoulussa. Vastausprosentti oli 51,1 %. Korkeakouluopiskelijoiden uupumustaso oli keskimäärin matala. Vähän kuntoliikuntaa harrastavilla ja terveytensä huonoksi kokevilla opiskelijoilla oli enemmän opiskelu-uupumusta. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla oli keskimäärin yhtä paljon opiskelu-uupumusta. Noin puolet korkeakouluopiskelijoista harrasti liikuntaa noin kerran tai 2–3 kertaa viikossa. Miehet ja naiset harrastivat keskimäärin yhtä usein ja yhtä monta tuntia kuntoliikuntaa viikossa, mutta naisilla esiintyi enemmän opiskelu-uupumusta kuin miehillä. Nuoret opiskelijat olivat uupuneempia, mutta harrastivat kuntoliikuntaa useammin kuin iältään vanhemmat opiskelijat. Terveytensä hyväksi kokevat opiskelijat liikkuivat useammin ja useamman tunnin kerrallaan. Jatkossa olisi hyvä tutkia opiskeluympäristön merkitystä opiskelu-uupumuksen ehkäisyssä ja liikuntamahdollisuuksien lisäämisessä. Tutkimusta tulisi tehdä myös siitä, millä keinoilla voitaisiin kannustaa opiskelijoita liikkumaan säännöllisesti ja mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden kuntoliikuntatottumuksiin.