När man själv fick bestämma över vad och hur man gör - Elektronisk språkportfolio i svenskundervisning i gymnasiet
Kinnunen, Aino (2015)
Kinnunen, Aino
2015
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505121415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505121415
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee sähköisen kielisalkun käyttöä ruotsin opiskelussa lukiossa. Lähestyn tutkimusongelmaa ensinnäkin toimintatutkimuksen avulla saadakseni käytännön tietoa siitä, miten sähköistä kielisalkkua voi hyödyntää ruotsin opetuksessa. Toiseksi tarkastelen kyselylomakkeiden avulla sitä, mikä merkitys tablettien käytöllä on opiskelijoiden mielestä opiskeluprosessissa. Lisäksi selvitän, miten opiskelijoiden itseohjautuvuus kehittyy kielisalkkukurssin aikana.
Tutkimusaineiston ensimmäinen osa on kerätty toimintatutkimuksen avulla eräässä keskisuomalaisessa lukiossa huhti-toukokuussa 2014. Havainnoin tuolloin tutkijan roolissa erään RUB3-kurssin ryhmän oppitunteja, joilla hyödynnettiin sähköistä kielisalkkua ja tabletteja opetuksessa. Aineiston toinen osa koostuu alku- ja loppukyselystä, jotka teetettiin kyseisen kielisalkkuryhmän lisäksi myös toiselle vastaavalle ryhmälle. Lopullinen otos koostui 43 opiskelijasta. Kyselyaineisto analysoitiin pääasiassa kvantitatiivisesti ja löydöksiä havainnollistettiin esimerkein.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat konkreettisen esimerkin siitä, miten sähköistä kielisalkkua voi hyödyntää ruotsin opetuksessa. Tulosten mukaan itseohjautuva opiskelu tablettien avulla koettiin pääosin motivoivana ja tablettien käyttö helpotti kielisalkkutyöskentelyä monin eri tavoin. Muun muassa sanaston opiskelu tehostui sähköisen kielisalkun ansiosta. Sen sijaan osa opiskelijoista oli huolissaan siitä, oppivatko he kielioppia tarpeeksi hyvin kielisalkun avulla. Opettajan näkökulmasta sähköisen kielisalkun käyttö ei välttämättä eroa työmäärältään tavallisesta opetuksesta, kunhan työskentelyssä on päässyt alkuun. Tutkimustulokset osoittavat myös, että opiskelijoiden itseohjautuvuus kehittyi hieman kurssin aikana, vaikkeivat muutokset olleet kovin suuria. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että sähköinen kielisalkku on mielekäs vaihtoehto tukea ruotsin opiskelua lukiossa.
Tutkimusaineiston ensimmäinen osa on kerätty toimintatutkimuksen avulla eräässä keskisuomalaisessa lukiossa huhti-toukokuussa 2014. Havainnoin tuolloin tutkijan roolissa erään RUB3-kurssin ryhmän oppitunteja, joilla hyödynnettiin sähköistä kielisalkkua ja tabletteja opetuksessa. Aineiston toinen osa koostuu alku- ja loppukyselystä, jotka teetettiin kyseisen kielisalkkuryhmän lisäksi myös toiselle vastaavalle ryhmälle. Lopullinen otos koostui 43 opiskelijasta. Kyselyaineisto analysoitiin pääasiassa kvantitatiivisesti ja löydöksiä havainnollistettiin esimerkein.
Tutkimuksen tulokset tarjoavat konkreettisen esimerkin siitä, miten sähköistä kielisalkkua voi hyödyntää ruotsin opetuksessa. Tulosten mukaan itseohjautuva opiskelu tablettien avulla koettiin pääosin motivoivana ja tablettien käyttö helpotti kielisalkkutyöskentelyä monin eri tavoin. Muun muassa sanaston opiskelu tehostui sähköisen kielisalkun ansiosta. Sen sijaan osa opiskelijoista oli huolissaan siitä, oppivatko he kielioppia tarpeeksi hyvin kielisalkun avulla. Opettajan näkökulmasta sähköisen kielisalkun käyttö ei välttämättä eroa työmäärältään tavallisesta opetuksesta, kunhan työskentelyssä on päässyt alkuun. Tutkimustulokset osoittavat myös, että opiskelijoiden itseohjautuvuus kehittyi hieman kurssin aikana, vaikkeivat muutokset olleet kovin suuria. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että sähköinen kielisalkku on mielekäs vaihtoehto tukea ruotsin opiskelua lukiossa.