Ihminen - hirmuhallitsija vai tasavertainen osa luontoa? Myyttien ja mahdollisten maailmojen suhde ympäristötietoisuuden rakentumiseen Johanna Sinisalon romaaneissa Ennen päivänlaskua ei voi (2000) ja Enkelten verta (2011) sekä novelleissa "Palvelukseen halutaan kokenut neitsyt" (1985) ja "Metsän tuttu" (1991)
Korhonen, Henna (2015)
2015
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505081401
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505081401
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen myyttien ja mahdollisten maailmojen suhdetta ympäristötietoisuuden rakentumiseen Johanna Sinisalon romaaneissa Ennen päivänlaskua ei voi (2000) ja Enkelten verta (2011) sekä novelleissa "Palvelukseen halutaan kokenut neitsyt" (1985) ja "Metsän tuttu" (1991). Kohdeteoksissani yhteisöissä jaettu mytologinen aines määrittää henkilöhahmojen suhdetta luon-toon. Henkilöhahmojen luontoon suuntautuvat ajatukset muodostavat mahdollisia maailmoja, joita tarkastelemalla selvitän luonnosta tehtyjen tulkintojen suhdetta ympäristötietoisuuteen.
Tutkielmani keskeisimmät kysymykset ovat, miten kohdeteokseni toteuttavat Lawrence Buellin (1995) ympäristötekstin ominaisuuksia ja miten myyttejä ja mahdollisia maailmoja käytetään ympä-ristötietoisuuden rakentumiseen kohdeteoksissani. Osana näitä tutkimuskysymyksiä keskityn tar-kastelemaan, miten kohdeteokseni toteuttavat ympäristötekstin ominaisuuksia myyttisyydellään.
Tärkeimpiä teoreettisia kehyksiä tutkimukselleni ovat ekokriittinen kirjallisuudentutkimus, myytti-teoria sekä erityisesti narratologisessa tutkimuksessa sovellettu mahdollisten maailmojen teoria. Ekokriitikko Buellin ympäristötekstin teoria toimii tutkimukselleni tulkinnallisena kehyksenä, johon suhteutan kohdeteosten mytologisia aineksia Liisa Saariluoman myyttiteorian ja kansanmytologisten teorioiden avulla, sekä henkilöhahmojen mielensisäisiä teosten maailmoja, joihin kristillismytologiset ainekset kytkeytyvät, Marie-Laure Ryanin mahdollisten maailmojen teorian avulla. Tarkastellessani mahdollisten maailmojen eläinkäsityksiä vertaan mahdollisten maailmojen suhteutumista Karoliina Lummaan soveltamaan biologianfilosofian käsitykseen vierasmaailmaisuudesta.
Tutkimukseni keskeisin tulos on, että ympäristötietoisuus kohdeteoksissani rakentuu osin kansan-mytologian välittämän tasa-arvoisen luontosuhteen ja mahdollisten maailmojen kautta. Niiden tuot-tamat luontokäsitykset asettuvat vaihtoehdoksi kristillisen luontokäsityksen hierarkkiselle mallille, joka on katsottu ympäristöongelmien syyksi.
Tutkielmani keskeisimmät kysymykset ovat, miten kohdeteokseni toteuttavat Lawrence Buellin (1995) ympäristötekstin ominaisuuksia ja miten myyttejä ja mahdollisia maailmoja käytetään ympä-ristötietoisuuden rakentumiseen kohdeteoksissani. Osana näitä tutkimuskysymyksiä keskityn tar-kastelemaan, miten kohdeteokseni toteuttavat ympäristötekstin ominaisuuksia myyttisyydellään.
Tärkeimpiä teoreettisia kehyksiä tutkimukselleni ovat ekokriittinen kirjallisuudentutkimus, myytti-teoria sekä erityisesti narratologisessa tutkimuksessa sovellettu mahdollisten maailmojen teoria. Ekokriitikko Buellin ympäristötekstin teoria toimii tutkimukselleni tulkinnallisena kehyksenä, johon suhteutan kohdeteosten mytologisia aineksia Liisa Saariluoman myyttiteorian ja kansanmytologisten teorioiden avulla, sekä henkilöhahmojen mielensisäisiä teosten maailmoja, joihin kristillismytologiset ainekset kytkeytyvät, Marie-Laure Ryanin mahdollisten maailmojen teorian avulla. Tarkastellessani mahdollisten maailmojen eläinkäsityksiä vertaan mahdollisten maailmojen suhteutumista Karoliina Lummaan soveltamaan biologianfilosofian käsitykseen vierasmaailmaisuudesta.
Tutkimukseni keskeisin tulos on, että ympäristötietoisuus kohdeteoksissani rakentuu osin kansan-mytologian välittämän tasa-arvoisen luontosuhteen ja mahdollisten maailmojen kautta. Niiden tuot-tamat luontokäsitykset asettuvat vaihtoehdoksi kristillisen luontokäsityksen hierarkkiselle mallille, joka on katsottu ympäristöongelmien syyksi.