Från tempusböjning till trafikövervakning. En fallstudie om svenskundervisning vid Polisyrkeshögskolan
Pasanen, Miina (2015)
2015
Pohjoismaiset kielet - Scandinavian Languages
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505081396
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505081396
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan ruotsinopiskelua ja opetusta Poliisiammattikorkeakoulus-sa. Tutkimuksessa informantteina toimivat 24 opiskelijan opetusryhmä sekä kaksi opettajaa. Tavoitteena on selvittää, kuinka opetuksessa noudatetaan erityisalojen kieltenopetuksen (EAKO, englanniksi LSP) periaatteita ja sovelletaan sen teoriaa, sekä miten kyseinen teoria toimii poliisien ruotsinopetuksessa.
Tutkimuksen taustalla on erityisalojen kieltenopetuksen teoria sekä tarveanalyysi, joiden soveltamiseen poliisien ruotsinopetuksessa tutkimuksessa perehdytään. Erityisalojen kieltenopetuksessa avainasemassa ovat autenttiset opetusmateriaalit, kielen opiskeleminen työhön liittyvissä tilanteissa sekä opettajan tietämys opiskeltavasta alasta. Yleisestä kieltenopetuksesta erityisalojen kieltenopetuksen erottavat kolme pääasiaa: sen on vastattava opiskelijan tarpeisiin, sen on liityttävä sisällöltään opiskeltavaan alaan ja semantiikka, syntaksi sekä sanasto keskittyvät juuri opiskeltavan alan tarpeisiin (Strevens 1988). Tyypillistä erityisalojen kieltenopetukselle on myös se, ettei siihen yleensä ole valmiita oppikirjoja vaan opettaja on vastuussa opetusmateriaalien tuottamisesta. Hyvin toteutettu erityisalojen kieltenopetus tukee opiskelijan motivaatiota oppia kieltä ja selkeyttää, mihin opiskelija kieltä työssään tarvitsee. Tutkimusaineistona on opiskelijoilla teetetty kyselytutkimus sekä opettajien teemahaastattelut. Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, mutta kyselytutkimuksen tulokset esitellään myös kvantitatiivisesti.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että ruotsinopetus Poliisiammattikorkeakoulussa vastaa hyvin erityisalojen kieltenopetuksen periaatteita. Opiskelijat menestyvät erilaisista lähtökohdista huolimatta hyvin, ja ovat motivoituneita opiskelemaan ruotsia sekä ymmärtävät ruotsin kielen merkityksen poliisin työssä. Tutkimus antaa osviittaa siitä, miten jokainen kieltenopettaja voisi paremmin motivoida opiskelijoitaan ruotsin kielen opiskeluun. Erityisalojen kieltenopetuksen periaatteita ja käytäntöjä voi jossain määrin hyödyntää myös yleisessä kieltenopetuksessa.
Tutkimuksen taustalla on erityisalojen kieltenopetuksen teoria sekä tarveanalyysi, joiden soveltamiseen poliisien ruotsinopetuksessa tutkimuksessa perehdytään. Erityisalojen kieltenopetuksessa avainasemassa ovat autenttiset opetusmateriaalit, kielen opiskeleminen työhön liittyvissä tilanteissa sekä opettajan tietämys opiskeltavasta alasta. Yleisestä kieltenopetuksesta erityisalojen kieltenopetuksen erottavat kolme pääasiaa: sen on vastattava opiskelijan tarpeisiin, sen on liityttävä sisällöltään opiskeltavaan alaan ja semantiikka, syntaksi sekä sanasto keskittyvät juuri opiskeltavan alan tarpeisiin (Strevens 1988). Tyypillistä erityisalojen kieltenopetukselle on myös se, ettei siihen yleensä ole valmiita oppikirjoja vaan opettaja on vastuussa opetusmateriaalien tuottamisesta. Hyvin toteutettu erityisalojen kieltenopetus tukee opiskelijan motivaatiota oppia kieltä ja selkeyttää, mihin opiskelija kieltä työssään tarvitsee. Tutkimusaineistona on opiskelijoilla teetetty kyselytutkimus sekä opettajien teemahaastattelut. Tutkimus on pääosin kvalitatiivinen, mutta kyselytutkimuksen tulokset esitellään myös kvantitatiivisesti.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että ruotsinopetus Poliisiammattikorkeakoulussa vastaa hyvin erityisalojen kieltenopetuksen periaatteita. Opiskelijat menestyvät erilaisista lähtökohdista huolimatta hyvin, ja ovat motivoituneita opiskelemaan ruotsia sekä ymmärtävät ruotsin kielen merkityksen poliisin työssä. Tutkimus antaa osviittaa siitä, miten jokainen kieltenopettaja voisi paremmin motivoida opiskelijoitaan ruotsin kielen opiskeluun. Erityisalojen kieltenopetuksen periaatteita ja käytäntöjä voi jossain määrin hyödyntää myös yleisessä kieltenopetuksessa.