Hirviä ja ihmisiä ‒ Hirven yhteiskunnallisen läsnäolon hallinta 2000-luvun alussa

Abstract

Hirviä ja ihmisiä ‒ Hirven yhteiskunnallisen läsnäolon hallinta 2000-luvun alussa

Hirvi on vaikuttanut moninaisin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan ‒– lainsäädäntöön, hallintoon, organisaatioihin, ihmisiin ja taloudenpitoon. 2000-luvun taitteen hirvikannat ovat olleet suurimpia, mitä Suomessa on koskaan ollut. Hirvikanta on muotoutunut suureksi ja tiheäksi noin 1950-luvulta lähtien, jolloin nykyaikainen metsätalous alkoi tuottaa kasvatusmetsiköissä runsaasti hirvelle soveltuvaa ravintoa. Lisäksi aktiivinen hirvikannan säätelypolitiikka on vaikuttanut suuren hirvikannan kehittymiseen.

Koska hirviä on paljon, hirvet ja ihmiset kohtaavat toistuvasti. Kohtaamiset tapahtuvat mitä moninaisemmissa ympäristöissä: maanteillä, kasvatusmetsiköissä, viljapelloilla, puutarhoissa ja metsästysmailla. Hirvien ja ihmisten kohtaamisten välityksellä hirvi vaikuttaa ja osallistuu yhteisöjen ja toimialojen muotoutumiseen. Kohtaamisten hallintaa kuvaa tapa, jossa yhdistyvät julkishallinnolliset menettelytavat, kansalaisten omaehtoiset sekä markkinaperusteiset toimintamallit.

Hirvien ja ihmisten toistuvien kohtaamisten seurauksena niiden käsittelyyn on muodostunut vakiintuneita toimintamalleja. Kun samat organisaatiot ja asiantuntijat käsittelevät toistuvasti hirveen liittyviä asioita, yksittäisissä tilanteissa tapahtuvat kohtaamiset johtavat rutinoituneisiin toimintatapoihin. Rutinoitunut toiminta kohtaamisissa osoittaa, että hirvien ja ihmisten kohtaamiset ovat nyky-Suomessa arkipäiväisiä tapahtumia.

Hirvien ja ihmisten kohtaamisten seuraukset ja niiden ennakoimiseksi kehitetyt käsittelytavat muodostavat hirveen liittyvää hallintoa ja muita hallinnan rakenteita. Hallinnossa ja muissa hallinnan verkostoissa tehdyt valinnat, päätökset ja kehitetyt käsittelytavat ovat välttämättömiä, jotta hirvien ja ihmisten kohtaamisissa voidaan toimia sujuvasti. Hirvien ja ihmisten kohtaamiset tulevat normatiivisesti arvioiduiksi: hirvistä on yleensä ihmisille joko haittaa tai hyötyä.

Erilaisilla kohtaamistyypeillä on keskenään ristiriitaisia ja epäyhtenäisiä vaikutuksia. Kohtaamistyyppejä kokoamalla säädellään niiden keskinäisiä vaikutuksia, joita yhtenäistetään ja johdonmukaistetaan vakaan hirvipolitiikan tuottamiseksi. Tutkimani hirvien ja ihmisten kohtaamistyypit sekä niiden muodostama kokonaisuus ilmentävät vallalla olevaa, normalisoitunutta hirvipolitiikan toteutumisen tapaa 2000-luvun alun Suomessa.

Tutkimuksessa kartoitan hirven yhteiskunnallisen läsnäolon ilmenemistä. Tutkimuksessa selvitän, mitä tapahtuu, kun hirvet ja ihmiset kohtaavat. Yksityiskohtaisemmin analysoin, millaiseksi näkemys hirvestä on muotoutunut erityyppisten kohtaamisten käsittelytavoissa. Kohdennan analyysini lisäksi julkisen vallan hirvipolitiikkaan, johon liittyen tarkastelen, millaisia käsittelytapoja on vakiintunut hirvien ja ihmisten kohtaamistyyppien hallintaan.

Tutkimuksessa keräsin aineistoa havainnoimalla hirvien ja ihmisten kohtaamisiin liittyviä tosiasiallisia tilanteita ja tapahtumakulkuja. Aineisto muodostuu pääosin havainnointi- ja haastatteluaineistosta. Lisäksi aineistona on käytetty erilaisia dokumentteja. Aineiston analyysissä käyttämäni käsitteelliset lähtökohdat ovat käytännöt, todellistuminen ja sulkeumat.

Of Moose and Men ‒ The social presence and the governance of the moose at the turn of the millennium

Moose have affected the Finnish society in multiple ways. The shape of legislation, government, organizations, economy and societies have been influenced by moose. At the turn of the millennium, the population of moose was the highest in the history of Finland. The population has grown because intensive forest management, which has provided plenty of nourishment for the moose. Also, active regulation goals have resulted in the growth of the moose population.

Because of the high moose population, moose and men encounters take place frequently. Encounters take place in diverse environments: on the roads, forest stands, crop fields, gardens and hunting areas. Through these encounters the moose has had an influence on societies and livelihoods. The general governance of the encounters is a collection of governmental procedures, voluntary civic activity and market-based methods.

The handling of encounters between moose and people has resulted in stable models of action. When the same organizations and people process the encounters repeatedly, routines are formed. The existence of common routines indicates the regularity of encounters between moose and people.

As a result of development in the ways of handling the encounters, common governance and polity have been formed. For the smooth processing of the encounters, decisions must be made beforehand and models of action prepared in advance. In those decisions and models, the encounters are generally evaluated from the normative point of view. The moose is usually valued as either a beneficial or harmful animal.

The variation in the of encounters between moose and humans has ambivalent and conflicting consequences. The multiple types of encounters are assembled together by the government to regulate of the contradictions and make moose policy coherent. The types of different encounters and the aggregate they form indicates the hegemonic and normalized method of creating moose policy in Finland at the turn of the millennium.

In this study I examine the social presence of the moose. I explore how moose and people encounter each other. In a more detailed analysis, I clarify what kinds of views are embedded in the ways of handling the encounters. In the study, I examine which ways of handling the encounters have led to standardisation of public policy.

The main data of the study is gathered by the participants' observations of the situations and the events that occurred in tangible encounters. Besides the ethnographic data collection, I used thematic interviews and documents as material for the study. The concepts I use in this study are practice, enactment and closure.