Äiti vilkuttaa ikkunan takaa - Sukupuolijärjestysten muuttuminen aapisten kuvituksessa 1950-luvulta nykypäivään

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen muutos sukupuolten ja sukupuoliroolien kuvaamisessa on tapahtunut aapisissa 1950-luvulta 2000-luvulle. Keskeisiä tarkastelun kohteita tutkimuksessa olivat perheen malli, isän ja äidin roolit, tytön ja pojan roolien eroavuudet sekä sukupuolijärjestysten yleinen esittäminen. Tutkimuksen avulla selvitettiin, miten edellä mainitut seikat muuttuivat vuosikymmenten aikana.

Tutkimuksen teemaksi valittiin aapisten kuvitus, sillä kuvituksella on erityisen suuri merkitys alakoulun ensimmäisten vuosiluokkien oppikirjoissa. Kuvan merkitys ja viesti korostuvat silloin, kun oppilaan lukutaito on heikkoa. Tutkimuksen aineisto rajattiin kahteentoista aapiseen, kahteen kultakin vuosikymmeneltä. Aineiston valintaan vaikutti myös sen saatavuus. Tutkimuksessa ei analysoitu kaikkia valittujen aapisten kuvia, vaan analysoitavat kuvat valittiin siten, että ne antavat vastauksia tutkimuskysymyksiin.

Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen menetelmällisenä pohjana toimii hermeneutiikka, diskurssianalyysi sekä sisällönanalyysi. Teoreettinen tausta tutkimuksessa koostuu kriittisestä teoriasta, erityisesti feministisestä tutkimuksesta. Kuvien analysoinnin apuna käytettiin semiotiikkaa sekä erityisesti C.S. Peircen merkkiteoriaa. Näiden tutkimusmenetelmien avulla pyrittiin nostamaan esiin aapisten kuvituksessa esiintyvien sukupuolijärjestysten epäkohtia.

Tutkimuksen avulla selvisi, että 1950-luvulta 1970-luvulle asti aapisissa vallitsivat maaseudun idyllisyys sekä perinteisinä nähdyt sukupuoliroolit. Tämä näkyi muun muassa naisten ja miesten elämän piirin erilaisuudessa. Naiset kuvatattiin kodin piirissä, miehet puolestaan määriteltiin kodin ulkopuolisen tekemisen kautta. Aineiston analyysissä esille nousi tasa-arvolain vaikutus ja sen myötä pyrkimys sukupuolisensitiivisyyteen aapisten kuvituksessa. 1980-luvulla aapisissa näkyi naisten elämän piirin laajentuminen, mutta miehiä kuvattiin edelleen enemmän kodin ulkopuolella. Tyttöjä ja poikia esitetiin aiempaa enemmän yhteisen tekemisen äärellä. 1990-luvulta lähtien edellä mainitut asiat vahvistuivat ja perinteisinä nähtyjä sukupuolirooleja rikottiin.

Eniten vuosikymmenten aikana on muuttunut aapisten tapa kuvata tytön ja pojan toimintaa japersoonallisuutta. 1950-luvulta 1970-luvulle pojat esitettiin tyttöjä aktiivisemmassa roolissa. Poikien tyypillisimmät piirteet olivat fyysisyys, aktiivisuus sekä leikkisyys. Tytöt puolestaan kuvattiin rauhallisempina sivusta seuraajina. 1970- luvulla aapisten miljöö kaupungistui ja tämä toi mukanaan uudenlaisen elämäntavan. 1980-luvulla tyttöjen ja poikien roolit olivat edelleen erotettavissa toisistaan, mutta yleinen linjaus kuvituksessa pyrki selvästi tasa-arvoisempaan esittämiseen. 1990-luvulta eteenpäin kuvituksessa vakiintui runsas eläinhahmojen käyttö, joiden myötä pyrittiin sukupuolisensitiivisempään suuntaan. 2000-luvulla tytöt ja pojat ovat aapisissa esitetty pääsääntöisesti hyvin tasavertaisina. Lasten käyttäytyminen ja toiminta kuvataan aapisissa samanlaisena sukupuoleen katsomatta.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että yhteiskunnan rakenteen muutos kuvataan aapisissa ajalleen tyypillisesti. Elämäntavan ja ympäristön muutokset näkyvät aapisissa yhteiskunnan sisällä vallitsevien mallien ja normien muutoksia nopeammin. Sukupuoliroolien muuttuminen on viimeisimpien vuosikymmenien aapisissa jo selkeästi näkyvissä, näkymättömissä sen sijaan ovat edelleen erilaiset vähemmistöryhmät sekä perhemallit.