Länsimaisen perhesurmaajan taustatekijät
Remahl, Anni (2015)
2015
Kansanterveystieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Public Health
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504301372
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504301372
Tiivistelmä
Tämä Pro Gradu -tutkielma koostui julkaisuharkintaan lähetetystä tieteellisestä artikkelista Länsimaisen perhesurmaajan taustatekijät (Remahl A, Aho A L, Fröjd, S) ja artikkelia täydentävästä kirjallisuusosiosta. Tieteellinen artikkeli on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli selvittää länsimaisten perhesurmaajien taustatekijöitä. Tutkimuskysymys oli: Millaisia ovat länsimaisen perhesurmaajan taustatekijät? Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin systemaattista kirjallisuushakua noudattaen Arto-, Medic-, Cinahl-, Medline-, EBSCOhost Academic Search Premier- ja Social Services abstracts -tietokannoista. Suomenkielisinä hakusanoina käytettiin sanoja perhesurma, lapsensurma, perhesurma-itsemurha, murha, surma, lapsensurma-itsemurha, laajennettu itsemurha ja itsemurha. Englanninkielisinä hakusanoina käytettiin sanoja familicide, family homicide, familicide-suicide, filicide-suicide, extended suicide, child murder, family murder, filicide ja infanticide. Hakutuloksena saatiin yhteensä 4139 artikkelia. Kirjallisuuskatsauksen lopullinen aineisto (n=32) muodostui ennalta valittujen sisäänottokriteerien ja prosessin aikana muotoutuneiden poissulkukriteerien perusteella. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysilla.
Perhesurmaajien taustatekijät luokiteltiin surmattujen määrän, surmaajan sukupuolen ja mahdollisen itsemurhan mukaan. Määritellyt luokat ovat koko perheen surmaaja, lapsensa surmannut isä, lapsensa surmannut äiti, lapsensurma-itsemurhan tehnyt isä ja lapsensurma-itsemurhan tehnyt äiti. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella länsimaisten perhesurmaajien taustatekijöissä on havaittavissa yhdenmukaisuutta. Kaikissa perhesurmaluokissa esiintyi psyykkistä epätasapainoisuutta, väkivaltaisuutta ja rikollisuutta. Itsemurhan yhdistyminen perhesurmaan on surmaajia toisistaan eniten erottava tekijä. Perheensä lisäksi itsensä surmanneet kärsivät muita useammin masennuksesta. He hakeutuivat muita perhesurmaluokkia harvemmin mielenterveysongelmien hoitoon. Surma-itsemurhan tehneet vanhemmat olivat vähemmän väkivaltaisia ja harvemmin itsetuhoisia, kuin muiden perhesurmaluokkien vanhemmat. Äideillä esiintyi isiä hieman useammin mielenterveysongelmia, mikä oli ainoa havaittu ero sukupuolten välisissä taustatekijöissä. Länsimaisen perhesurmaajan taustatekijöissä ilmeni yhdenmukaisuutta, kuitenkaan yhtä profiilia ei voida asettaa.
Aineistonvalinnan läpinäkyvyys, tarkkuus ja rehellisyys lisäävät systemaattisen katsauksen luotettavuutta. Artikkelia täydentävässä kirjallisuusosassa kuvataan kirjallisuuskatsauksen aineistovalintaa tarkemmin, kuin artikkelissa oli mahdollista. Tämän systemaattisen katsauksen keskeisimpiä vaiheita oli tutkimuskysymystä vastaavan aineiston systemaattinen hakeminen artikkelitietokannoista ja artikkelien valintaprosessi. Hakusanat tietokantakohtaisia hakuja varten oli valittava huolella mahdollisimman relevanttien artikkelien löytämiseksi. Artikkelit valittiin systemaattisesti etukäteen ja prosessin aikana määriteltyjä artikkelien sisäänotto- poissulkukriteereitä noudattaen.
Perhesurmaajien taustatekijät luokiteltiin surmattujen määrän, surmaajan sukupuolen ja mahdollisen itsemurhan mukaan. Määritellyt luokat ovat koko perheen surmaaja, lapsensa surmannut isä, lapsensa surmannut äiti, lapsensurma-itsemurhan tehnyt isä ja lapsensurma-itsemurhan tehnyt äiti. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella länsimaisten perhesurmaajien taustatekijöissä on havaittavissa yhdenmukaisuutta. Kaikissa perhesurmaluokissa esiintyi psyykkistä epätasapainoisuutta, väkivaltaisuutta ja rikollisuutta. Itsemurhan yhdistyminen perhesurmaan on surmaajia toisistaan eniten erottava tekijä. Perheensä lisäksi itsensä surmanneet kärsivät muita useammin masennuksesta. He hakeutuivat muita perhesurmaluokkia harvemmin mielenterveysongelmien hoitoon. Surma-itsemurhan tehneet vanhemmat olivat vähemmän väkivaltaisia ja harvemmin itsetuhoisia, kuin muiden perhesurmaluokkien vanhemmat. Äideillä esiintyi isiä hieman useammin mielenterveysongelmia, mikä oli ainoa havaittu ero sukupuolten välisissä taustatekijöissä. Länsimaisen perhesurmaajan taustatekijöissä ilmeni yhdenmukaisuutta, kuitenkaan yhtä profiilia ei voida asettaa.
Aineistonvalinnan läpinäkyvyys, tarkkuus ja rehellisyys lisäävät systemaattisen katsauksen luotettavuutta. Artikkelia täydentävässä kirjallisuusosassa kuvataan kirjallisuuskatsauksen aineistovalintaa tarkemmin, kuin artikkelissa oli mahdollista. Tämän systemaattisen katsauksen keskeisimpiä vaiheita oli tutkimuskysymystä vastaavan aineiston systemaattinen hakeminen artikkelitietokannoista ja artikkelien valintaprosessi. Hakusanat tietokantakohtaisia hakuja varten oli valittava huolella mahdollisimman relevanttien artikkelien löytämiseksi. Artikkelit valittiin systemaattisesti etukäteen ja prosessin aikana määriteltyjä artikkelien sisäänotto- poissulkukriteereitä noudattaen.