Kerjäläisiä ja jauhomattoja - 1860-luvun nälkävuodet muistitietoaineistoissa
Nevala, Kirsi (2015)
Nevala, Kirsi
2015
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504291367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504291367
Tiivistelmä
1860-luvulla koettiin Suomen historian viimeinen laaja nälkäkatastrofi. Suuret nälkävuodet olivat seurausta useampien vuosien huonosta sadosta. Tiedonvälityksen ja liikenneyhteyksien kehittymättömyyden vuoksi katastrofi laajeni lähes koko maahan, ja jopa 100 000 henkeä joutui lähtemään kodistaan elantoa etsimään. Näiden kerjäläisjoukkojen mukana levisivät taudit niillekin alueille, joilla ei kato ollut tehnyt tuhojaan. Yhteiskunnan avustusmekanismit eivät toimineet kriisin laajuuden vuoksi, ja nälkävuosina menehtyi 8 % Suomen väestöstä.
Pro gradu -tutkielmassani tutkin, millainen kuva näistä 1860-luvun nälkävuosista välittyy 1900-luvun alussa kerättyjen muistitietoaineistojen perusteella ja vertailen sitä tutkimuskirjallisuuteen. Muistitietoaineistojen avulla selvitän, millaisia asioita ihmiset muistavat nälkävuosista noin 50 vuotta niiden jälkeen ja millaisia asioita nälkävuosista on välitetty seuraavalle sukupolvelle. Muistitietotutkimuksen metodologian mukaisesti tutkimuksessani olennaista on se, millaisia asioita ihmiset nälkävuosista kertovat, eikä niinkään se, kuinka todenmukaisia nuo kertomukset ovat.
Lähdeaineistona olen käyttänyt Etelä-Pohjalaisen osakunnan vuosina 1915-16 ja Suomen Historiallisen Seuran vuosina 1916-17 keräämiä muistitietoaineistoja sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston nälkävuosia koskevaa muistitietoaineistoa. Näihin aineistoihin on koottu useiden kertojien muistoja ja tarinoita nälkävuosista. Koska aineistojen keräämisen ja muisteltavien tapahtumien välinen aika on noin 50 vuotta, on aineistoja analysoitaessa tärkeää ottaa huomioon myös tuon aikavälin tapahtumat. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui paljon muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet myös siihen, miten ihmiset 1860-luvun nälkävuosia muistelevat.
Tutkimukseni perusteella nälkävuosista muistetaan poikkeukselliset sääolosuhteet, ihmisten käyttäytymisessä ja ulkonäössä tapahtuneet muutokset, kerjäläisyys, nälkävuosien ravinto sekä kuolema. Näissä on paljon samaa kuin nälkävuosista tutkimuskirjallisuuden perusteella muodostuvassa kuvassa. Kuitenkin näkökulma poikkeaa tutkimuskirjallisuudessa esitetystä. Muistitietoaineistojen kertomuksissa asioita kuvataan yksilön näkökulmasta, tutkimuskirjallisuudessa taas asioita pyritään katsomaan laajemmin, yhteiskunnan näkökulmasta. Tällöin samoista asioista saatetaan puhua eri tavalla.
Pro gradu -tutkielmassani tutkin, millainen kuva näistä 1860-luvun nälkävuosista välittyy 1900-luvun alussa kerättyjen muistitietoaineistojen perusteella ja vertailen sitä tutkimuskirjallisuuteen. Muistitietoaineistojen avulla selvitän, millaisia asioita ihmiset muistavat nälkävuosista noin 50 vuotta niiden jälkeen ja millaisia asioita nälkävuosista on välitetty seuraavalle sukupolvelle. Muistitietotutkimuksen metodologian mukaisesti tutkimuksessani olennaista on se, millaisia asioita ihmiset nälkävuosista kertovat, eikä niinkään se, kuinka todenmukaisia nuo kertomukset ovat.
Lähdeaineistona olen käyttänyt Etelä-Pohjalaisen osakunnan vuosina 1915-16 ja Suomen Historiallisen Seuran vuosina 1916-17 keräämiä muistitietoaineistoja sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston nälkävuosia koskevaa muistitietoaineistoa. Näihin aineistoihin on koottu useiden kertojien muistoja ja tarinoita nälkävuosista. Koska aineistojen keräämisen ja muisteltavien tapahtumien välinen aika on noin 50 vuotta, on aineistoja analysoitaessa tärkeää ottaa huomioon myös tuon aikavälin tapahtumat. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtui paljon muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet myös siihen, miten ihmiset 1860-luvun nälkävuosia muistelevat.
Tutkimukseni perusteella nälkävuosista muistetaan poikkeukselliset sääolosuhteet, ihmisten käyttäytymisessä ja ulkonäössä tapahtuneet muutokset, kerjäläisyys, nälkävuosien ravinto sekä kuolema. Näissä on paljon samaa kuin nälkävuosista tutkimuskirjallisuuden perusteella muodostuvassa kuvassa. Kuitenkin näkökulma poikkeaa tutkimuskirjallisuudessa esitetystä. Muistitietoaineistojen kertomuksissa asioita kuvataan yksilön näkökulmasta, tutkimuskirjallisuudessa taas asioita pyritään katsomaan laajemmin, yhteiskunnan näkökulmasta. Tällöin samoista asioista saatetaan puhua eri tavalla.