Suomalaisten yliopisto-opettajien maailmankuvat ja maailmankatsomukset

Abstract

Suomalaisten yliopisto-opettajien maailmankuvat ja maailmankatsomukset

Kun ihmiset saavat yhä enemmän tietoa maailmasta, todennäköisesti he myös muuttavat mielikuviaan ja katsomuksellisia käsityksiään maailmasta ja elämästä (Freud 1981, 555–569; Neisser 1982; Dennett 2006, 12–53, 359–386; Pyysiäinen 2003, 70). On mahdollista, että tiedeihmisillä, joilla on tarkinta tietoa todellisuudesta, olisivat myös kehittyneimmät käsitykset maailmasta ja inhimillisestä elämästä. Tässä tutkimuksessa on käsitelty tieteellistä maailmankuvakeskustelua pääosin metafysiikan alueelle kohdistuvista teemoista sekä kartoitettu kyselytutkimuksella suomalaisten yliopisto-opettajien maailmankuvia ja –katsomuksia pyrkien ennakoimaan, mihin suuntaan katsomukset yleisemmin muuttuvat ja millaisiin uskomuksiin tulevaisuudessa uskotaan tai ollaan uskomatta.

Tutkimuksen empiirisen osan tärkeimmät tulokset ovat seuraavat: enemmistö yliopisto-opettajista on materialistis-reduktionistisesti orientoituvia, jotka ajattelevat, ettei maailman syntyyn liity mitään yliluonnollista, että elämä on kehittynyt maan päällä evoluution kautta ja myös ihmisen psyyke on tämän kehityksen tuotetta. Heidän näkemyksensä mukaan ihmisen psyyke ei jatka elämää kuoleman jälkeen, enkeleitä tai muita henkiolentoja ei ole olemassa, ja kaikki paranormaalit ilmiöt saattavat olla tulevaisuudessa selitettävissä tieteen avulla. Lähes puolet vastaajista ajattelee, että inhimillinen moraali on biologisen ja kulttuurievoluutiokehityksen tuotosta. Yli puolet suomalaisista yliopisto-opettajista kannattaa politiikassa joko vihreitä tai kokoomusta. Poliittinen suuntautuminen on osittain yhteydessä metafyysiseen maailmankuvaorientaatioon. Vaikka yliopisto-opettajien enemmistö ei usko Jumalan olemassaoloon, silti monet heistä uskovat (noin 40 %). Uskovat ovat kuitenkin mielipiteissään melko liberaaleja. Noin kolmasosa jumalauskoa koskeneisiin kysymyksiin vastanneista on luokiteltavissa ateisteiksi, hieman vähemmän on agnostikkoja.

Enemmistö yliopisto-opettajista on sitä mieltä, ettei tieteenkään keinoin voida selvittää kaikkea. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että vaikka enemmistö vastanneista arvioi tieteellisen tutkimuksen ja kirjallisuuden vaikuttaneen merkittävästi heidän maailmankuvaansa ja -katsomukseensa, sillä ei silti ole kuin reilulle viidesosalle niin suuri vaikutus, että se olisi tuntunut arjessa ja muuttanut jokapäiväistä elämäntapaa. Eri tieteenaloilla toimivilla opettajilla on tietyissä uskomuksissa ja katsomuksellisissa orientaatioissa tilastollisesti merkitseviä eroja. Luonnontieteilijät, teknisten tieteiden edustajat ja yhteiskuntatieteilijät ovat maailmankatsomukseltaan enemmistöltään naturalistis-materialistisesti suuntautuneita, kun taas kasvatustieteilijöissä, humanisteissa, kauppatieteilijöissä ja lääketieteilijöissäkin enemmistö on konservatiivisempia uskoen esimerkiksi Jumalan olemassaoloon.

When people get reliable information about the world more and more they probably change their cognitive maps and ideas about the world and life, too (Freud 1981, 555–569; Neisser 1982; Dennett 2006, 12–53, 359–386; Pyysiäinen 2003, 70). It is possible to think that scientists, who have the most exact knowledge about reality, have the most developed images and opinions concerning the world and the human life on earth. In this dissertation it has been investigated the scientific discussion about issues concerning mainly metaphysics, and in the empirical part by survey the worldviews of the Finnish university teachers aiming to foresee common trends and faiths which supposedly in the future people will direct towards. The most important results of this investigation are the following: the majority of the university teachers have materialistic-reduktionistic worldview-orientation, and they think there is nothing supernatural concerning the beginning of the world, and they think the life on earth has developed through evolution and the human psyche is the product of this development, too. In their view the human psyche doesn´t continue living after death, there are not any angels or other spiritual creatures in the world, and all the paranormal things may be explained through the science in the future. Almost the half of the answerers think the human moral is a consequence of the biological and cultural evolution. More than half of the university teachers in Finland represent in politics either the Green party or the Coalition. The political orientation correlates partly with the metaphysic worldview-orientation. Although the majority of the university teachers do not believe in God, many of them, about 40 %, still do. However, the believers are mostly quite liberal in their opinions about many things. About 1/3 of those who answered the questions, which dealed the faith to God, can be classified to atheists, and a little less to agnostics. The majority of the Finnish university teachers assume the science is never able to solve everything. The research also indicated that although the majority of those who replied the inquiry estimated the scientific research and literature has some influence to their worldview, only a little bit more than 1/5 thought it has changed their everyday living. The teachers from different departments have statistically significantly different opinions and worldviews in certain issues. The majority of the natural scientists and of the representatives of technical and of the social sciences have a worldview which can be nominated to naturalistic-materialistic, while the majority of departments of education, humanistic areas, economic and medicine represent more conservative values, and for instance have faith to God.