Sateenkaariperheiden äitien kokemuksia elämästään, Kirjallisuuskatsaus
Apiainen, Riikka (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Apiainen, Riikka
2015
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504221346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504221346
Tiivistelmä
Sateenkaariperheiden eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien perheiden määrä Suomessa on kasvussa. Sateenkaariperheiden asema kuitenkin eroaa heteroperheistä esimerkiksi siten, että perheen sosiaalisella äidillä ei ole juridisen vanhemman asemaa ilman perheen sisäistä adoptiota. Tässä tutkimuksessa sateenkaariperheellä tarkoitetaan homoseksuaalin äidin tai naisparin perhettä, johon kuuluu lapsi tai lapsia, ja äidillä tarkoitetaan sekä biologista että sosiaalista äitiä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sateenkaariperheiden äitien kokemuksia perheensä elämästä osana yhteiskuntaa. Tutkimus oli osa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön perhehoitotieteen tutkimusohjelmaa, jossa yhden osa-alueen tutkimuskohteina ovat erilaisten perheiden terveys ja hyvä vointi. Tutkimuksen tavoitteena oli se, että saadun tiedon avulla voidaan lisätä tietoisuutta sateenkaariperheiden elämästä, terveydestä, hyvinvoinnista sekä niiden tarvitseman tuen erityistarpeista. Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Tutkimusaineisto koostui 49 ulkomaisesta tieteellisestä artikkelista.
Sateenkaariperheiden äitien kokemukset sisälsivät elämistä sekä perinteisestä heteroydinperheestä poikkeavassa perheessä että vähemmistöasemasta aiheutuvien ennakkokäsitysten kanssa ja selviytymistä sateenkaariperheenä. Eläminen perinteisestä heteroydinperheestä poikkeavassa perheessä tarkoitti äitien keskinäisten roolien etsimistä ja tasapainon vahvistamista sekä elämistä sosiaalisena äitinä ja vanhempana jota ei tunnusteta eikä tunnisteta. Eläminen vähemmistöasemasta aiheutuvien ennakkokäsitysten kanssa sisälsi pelkoa ympäristön suhtautumisesta, kohtaamisia ihmisten kanssa joilla on erilaisia ennakkokäsityksiä sekä näiden kohtaamisten aiheuttamia seurauksia perheenjäsenten terveydelle ja hyvinvoinnille. Selviytyminen sateenkaariperheenä tarkoitti äitien omaa aktiivista toimimista perheen selviytymisen parantamiseksi ja selviytymistä sekä vaihtelevan sosiaalisen tuen että yhteiskunnalta saadun, laadultaan vaihtelevan tuen kanssa.
Tutkimuksen mukaan sekä sosiaalisen että yhteiskunnalta saadun tuen laatu oli riippuvainen toimijasta. Annettu tuki ei aina kohdannut tarvetta ja sateenkaariperheiden tarvitseman tuen erityispiirteitä ei tunnistettu. Jatkotutkimusta tarvitaan siitä, miten sateenkaariperheen äidit kokevat elämänsä sekä perheensä terveyden ja hyvinvoinnin Suomessa. Tutkimusta tarvitaan myös siitä, miten hyvin terveydenhuoltojärjestelmämme tunnistaa sateenkaariperheen ja sen tarvitseman tuen erityispiirteet. Koulutusta tarvitaan, jotta sateenkaariperhettä pidetään yhtenä perhemuotona ja jotta heidän tuen tarpeeseensa voidaan vastata asianmukaisesti ja asiallisesti.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sateenkaariperheiden äitien kokemuksia perheensä elämästä osana yhteiskuntaa. Tutkimus oli osa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön perhehoitotieteen tutkimusohjelmaa, jossa yhden osa-alueen tutkimuskohteina ovat erilaisten perheiden terveys ja hyvä vointi. Tutkimuksen tavoitteena oli se, että saadun tiedon avulla voidaan lisätä tietoisuutta sateenkaariperheiden elämästä, terveydestä, hyvinvoinnista sekä niiden tarvitseman tuen erityistarpeista. Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Tutkimusaineisto koostui 49 ulkomaisesta tieteellisestä artikkelista.
Sateenkaariperheiden äitien kokemukset sisälsivät elämistä sekä perinteisestä heteroydinperheestä poikkeavassa perheessä että vähemmistöasemasta aiheutuvien ennakkokäsitysten kanssa ja selviytymistä sateenkaariperheenä. Eläminen perinteisestä heteroydinperheestä poikkeavassa perheessä tarkoitti äitien keskinäisten roolien etsimistä ja tasapainon vahvistamista sekä elämistä sosiaalisena äitinä ja vanhempana jota ei tunnusteta eikä tunnisteta. Eläminen vähemmistöasemasta aiheutuvien ennakkokäsitysten kanssa sisälsi pelkoa ympäristön suhtautumisesta, kohtaamisia ihmisten kanssa joilla on erilaisia ennakkokäsityksiä sekä näiden kohtaamisten aiheuttamia seurauksia perheenjäsenten terveydelle ja hyvinvoinnille. Selviytyminen sateenkaariperheenä tarkoitti äitien omaa aktiivista toimimista perheen selviytymisen parantamiseksi ja selviytymistä sekä vaihtelevan sosiaalisen tuen että yhteiskunnalta saadun, laadultaan vaihtelevan tuen kanssa.
Tutkimuksen mukaan sekä sosiaalisen että yhteiskunnalta saadun tuen laatu oli riippuvainen toimijasta. Annettu tuki ei aina kohdannut tarvetta ja sateenkaariperheiden tarvitseman tuen erityispiirteitä ei tunnistettu. Jatkotutkimusta tarvitaan siitä, miten sateenkaariperheen äidit kokevat elämänsä sekä perheensä terveyden ja hyvinvoinnin Suomessa. Tutkimusta tarvitaan myös siitä, miten hyvin terveydenhuoltojärjestelmämme tunnistaa sateenkaariperheen ja sen tarvitseman tuen erityispiirteet. Koulutusta tarvitaan, jotta sateenkaariperhettä pidetään yhtenä perhemuotona ja jotta heidän tuen tarpeeseensa voidaan vastata asianmukaisesti ja asiallisesti.