"Kannattaa miettiä, profiloiko itsensä kääntäjäksi vai kansainväliseksi toimijaksi." Monikielisen viestinnän asiantuntijan profiloituminen ja positioituminen työelämässä
Hassinen, Markus (2015)
2015
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504221341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504221341
Kuvaus
РЕЗЮМЕ
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan monikielisen viestinnän asiantuntijoiden profiloitumista ja positioitumista työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan. Kilpailu työmarkkinoilla on äärimmäisen kovaa, joten myös yksilöiden profiloitumisesta on tullut yhä tärkeämpää. Työ pyrkii nostamaan osaltaan esiin alan koulutuksen avaamia moninaisia mahdollisuuksia, mutta myös korostamaan yksilön omaa vastuuta kilpailukyvystään ja osaamisensa kehittämisestä.
Teoreettista pohjaa työlle tarjoavat käännöstieteelliset tutkimukset niin kompetenssista kuin kääntäjien työelämästäkin. Työn sosiologinen luonne mahdollistaa myös hallintotieteellisessä tutkimuksessa levinneiden ihmissuhteiden koulukunnan oppien soveltamisen tutkimuksessa. Näistä eri tutkimusalojen suuntauksista tutkimus pyrkii tuomaan yhteen mielekkään kokonaisuuden työelämätutkimuksen, ja näin ollen, kääntämisen sosiologian saralla.
Tutkimusaineisto koostuu viidestä tutkijan itse keräämästä, noin tunnin mittaisesta teemahaastattelusta. Haastateltavat työskentelivät monikielisen viestinnän asiantuntijatehtävissä. Kirjalliseen muotoon litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla se Työhyvinvoinnin portaat -mallin mukaisesti.
Tutkimustulokset puhuvat profiloitumisen ja substanssiosaamisen kehittämisen puolesta, ja niihin olisikin syytä kiinnittää huomiota jo opintojen aikana. Haastateltujen asiantuntijoiden voidaan sanoa positioituvan työyhteisöissään pääsääntöisesti paremmin kuin mitä yleinen käännösalaa koskeva keskustelu usein antaa ymmärtää. Myös tässä yhteydessä korostuu ammatillisen profiloitumisen merkitys.
Teoreettista pohjaa työlle tarjoavat käännöstieteelliset tutkimukset niin kompetenssista kuin kääntäjien työelämästäkin. Työn sosiologinen luonne mahdollistaa myös hallintotieteellisessä tutkimuksessa levinneiden ihmissuhteiden koulukunnan oppien soveltamisen tutkimuksessa. Näistä eri tutkimusalojen suuntauksista tutkimus pyrkii tuomaan yhteen mielekkään kokonaisuuden työelämätutkimuksen, ja näin ollen, kääntämisen sosiologian saralla.
Tutkimusaineisto koostuu viidestä tutkijan itse keräämästä, noin tunnin mittaisesta teemahaastattelusta. Haastateltavat työskentelivät monikielisen viestinnän asiantuntijatehtävissä. Kirjalliseen muotoon litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelemalla se Työhyvinvoinnin portaat -mallin mukaisesti.
Tutkimustulokset puhuvat profiloitumisen ja substanssiosaamisen kehittämisen puolesta, ja niihin olisikin syytä kiinnittää huomiota jo opintojen aikana. Haastateltujen asiantuntijoiden voidaan sanoa positioituvan työyhteisöissään pääsääntöisesti paremmin kuin mitä yleinen käännösalaa koskeva keskustelu usein antaa ymmärtää. Myös tässä yhteydessä korostuu ammatillisen profiloitumisen merkitys.