Hiljaisuuden noidankehä – tyttöjen ja naisten ympärileikkausperinne maahanmuuttajamiesten haastatteluissa

Abstract

Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus on ei-lääketieteellinen toimenpide, joka aiheuttaa lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja ja loukkaa tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Perinnettä harjoitetaan lähinnä osassa Afrikkaa ja joillakin Lähi-idän ja Aasian alueilla, mutta muuttoliikkeen seurauksena aihe on tullut ajankohtaiseksi myös länsimaissa. Tyttöjen ja naisten ympärileikkaus liittyy vahvasti patriarkaaliseen yhteiskuntaan, ja siten myös miesten käsitykset ja mielipiteet ovat tärkeitä. Tutkimusta miesten asenteista on kuitenkin toistaiseksi vain vähän. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää diskurssianalyysin avulla, miten maahanmuuttajataustaiset miehet kuvaavat naista ja miestä sekä asemaansa maahanmuuttajana kahden kulttuurin välissä tyttöjen ja naisten ympärileikkausten kontekstissa. Aineisto kerättiin henkilökohtaisissa teemahaastatteluissa, joihin osallistui kahdeksan miestä neljästä eri maasta (Etiopiasta, Irakista, Kongosta ja Egyptistä). Osa haastatteluista tehtiin tulkin avulla.

Kaikki haastateltavat kertoivat vastustavansa tyttöjen ja naisten ympärileikkauksia. Lähempi analyysi kuitenkin osoitti, että haastateltavien kuvauksiin sisältyi runsaasti ristiriitaisia näkökulmia. Aineistosta jäsentyi kolme repertuaariparia: alistuva nainen – hallitseva mies, aktiivinen äiti – ulkopuolinen mies ja kylmä vaimo – kärsivä mies. Ympärileikkaamaton nainen kuvattiin huonona naisena. Isien tietämättömyyden tyttären ympärileikkauksesta tulkittiin johtuvan aviopuolisoiden välisestä kommunikaation puutteesta ja patriarkaalisen järjestelmän segregaatiokäytännöistä. Asiasta ei ylipäätään juuri keskustella yhteisön sisällä, minkä tulkittiin johtavan pluralistiseen tietämättömyyteen, ts. vastustava mielipide salataan, oska uskotaan kaikkien muiden kannattavan käytäntöä. Elämä maahanmuuttajamiehenä Suomessa näyttäytyi tasapainotteluna kahden kulttuurin välissä. Haastateltavat olivat kiinnostuneita tyttöjen ja naisten ympärileikkauksista ja etsivät siitä tietoa. Toisaalta he ilmaisivat myös ymmärtävänsä perinteen harjoittajia.

Tutkielman tulosten perusteella tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen vastaiseen työhön tulisi ottaa mukaan myös miehet sekä kohderyhmänä että mielipidevaikuttajina. Miehen ääni tulisi saada kuuluviin, jotta kommunikaation puutteesta johtuvat väärät uskomukset saadaan muuttumaan. Myös akkulturaatioprosessiin liittyvät ongelmat on syytä ottaa huomioon tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen vastaisessa työssä, esimerkiksi lisäämällä jo kotoutuneiden maanmiesten tekemää tiedotus- ja koulutustyötä sekä moniammatillista yhteistyötä monikulttuurisen sektorin eri toimijoiden välillä.