Tapaus voimanosto - mistä siinä on kyse ? voimanosto identiteetin, maskuliinisuuden ja stigman kontekstissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen voimanostoa identiteetin, maskuliinisuuden ja stigman kontekstissa. Asiaa on selvitetty haastattelemalla kahdeksaa kilpailevaa voimanostajaa teemahaastattelun avulla. Haastateltaviksi on valittu vain kilpailijoita sen takia, että he suhtautuvat lajiin vakavammin, ovat alansa asiantuntijoita ja vihkiytyneitä lajiin. Näin ollen he tuntevat ja sisäistävät lajin eri tavalla kuin normaali harrastaja.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten voimanosto vaikuttaa identiteettiin tai vaikuttaako se vain sen eri osiin kuten maskuliinisuuteen ja/tai stigmaan. Ajatuksena on selvittää, mitä voimanos-to ylipäätänsä edustaa kilpailevalle nostajalle ja jakavatko he kenties jonkin yhteisen ymmärryksen lajista, vai edustaako laji jokaiselle jotain omaa. Identiteetin tarkastelu on jaettu kahteen osaan. Hen-kilökohtaista identiteettiä olen tarkastellut Chris Shillingin käsitteellä ruumiista konstruktiona. Sosi-aalista identiteettiä olen tarkastellut George Herbert Meadin ja Henri Tajfelin identiteetin teorioilla, maskuliinisuutta Robert Connellin teorialla, stigmaa Erving Goffmanin sekä yhteisöllisyyttä Michel Maffesolin ko. teorialla.

Tutkielman mukaan voimanostajan identiteetti koostuu henkilökohtaisesta identiteetistä, joka raken-netaan määrätynlaisella ruokavaliolla, harjoittelemalla ja kilpailemalla sekä sosiaalisesta identiteetistä, joka muodostuu identifioitumalla ryhmään sekä vertaamalla itseään muihin nostajiin. Joillakin nosta-jilla korostuu enemmän henkilökohtainen identiteetti, toisilla taas sosiaalinen. Voimanostajien yhtei-nen identiteetti koostuu lopulta maskuliinisuudesta ja stigmasta, sekä maksiminoston tunneperäisestä ymmärryksestä. Voima on asia joka jaetaan ja joka yhdistää nostajia, ollaan sitten salilla, kilpailuissa, tai internetissä.

Voimanostajat kokevat identiteettinsä jäävän salille ja muodostavan näin vain osan heidän minäku-vastaan. Joka tapauksessa voidaan todeta, että osa identiteetistä valuu maskuliinisuuden ja stigman muodossa myös kuntosalin ulkopuolelle, asia, jonka myös nostajat myöntävät. Nostajat ovat vakuuttuneita siitä, että ihminen haluaa olla vahva, tosin he painottavat, että tämä on vain yksi ihmisen ominaisuus, ei itsetarkoitus. Vahvuus näyttää myös johtavan itsevarmuuden, keskittymisen ja kont-rollin lisääntymiseen, mikä näkyy myös salin ulkopuolella ns. siviilissä. Nostajan identiteettiä toteu-tetaan salilla ja kilpailuissa ja se näyttää aktivoituvan vain edellä mainituissa paikoissa.