Työmarkkinat ja luottamus : Työntekijöiden luottamus työmarkkinoihin Euroopan työmarkkinaregiimeissä
Saloila, Mikko (2015)
2015
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-03-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504201307
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504201307
Tiivistelmä
Taloudelliset taantumat ovat koetelleet Euroopan työmarkkinoita 2000-luvulla. Taantumien seurauksena joidenkin Euroopan maiden työmarkkinat ovat ajautuneet kriisiin. Tämä myötä työttömyys on noussut korkeaksi, ja valtioiden velkaantuminen on lisääntynyt. Euroopan komissio on reagoinut kasvaneeseen työttömyyteen tuomalla poliittisia suosituksia jäsenmaille. Näistä suosituksista merkittävin on joustoturva.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia eurooppalaisten työntekijöiden kokemaa luottamusta työmarkkinoihin taantumien aikakaudella. Missä maissa luottamus on korkea ja missä puolestaan matala? Työn tehtävänä on myös kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden työmarkkinoita kohtaan kokemaan luottamukseen. Näiden kysymysten selvittämistä varten Euroopan maat on ryhmitelty viiteen työmarkkinaregiimiin. Regiimijaottelun pohjana toimii Euroopan komission vuonna 2006 tekemä luokittelu, jossa työmarkkinat jaoteltiin työmarkkinoiden joustavuuden mukaan eri regiimeihin.
Tutkielman empiirisen aineiston muodostaa eurobarometri 76.2: työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ja aktiivinen ikääntyminen, joka on kerätty vuonna 2011. Aineistossa on yhteensä 31 280 vastaajaa, joista tämän tutkielman analyysiin sisältyy 10 284 vastaajaa.
Luottamusta työmarkkinoihin regiimien välillä on analysoitu keskiarvovertailulla, ja luottamukseen vaikuttavia tekijöitä on puolestaan analysoitu lineaarisella regressioanalyysilla. Pohjoismaisessa regiimissä on tulosten perusteella korkein luottamus työmarkkinoihin. Välimerellisessä regiimissä on luottamus työmarkkinoihin puolestaan kaikkein matalin. Analyysin perusteella, tutkimuksen kohteena olleista tekijöistä, yhteiskunnallinen asema on merkittävin tekijä, joka ennustaa suurta luottamusta työmarkkinoihin. Tämän tutkielman tulokset ovat suurelta osin yhtenevät aikaisemman tutkimuksen kanssa. Poikkeavia tuloksia saatiin kuitenkin esimerkiksi sen suhteen, että parisuhde ei näyttäytynyt luottamusta ennustavana tekijänä. Lisäksi pohjoismainen hyvinvointimalli ei näytä suojaavan työntekijöitä terveyden menettämisen pelolta. Myöskään valtion alhainen työttömyysaste ei välttämättä takaa työntekijöiden korkeaa luottamusta työmarkkinoihin.
Luottamus työmarkkinoihin, ja alhainen työttömyys, eivät näytä tämän aineiston perusteella edellyttävän joustavia työmarkkinoita. Yhtä hyvään tulokseen pääsee monenlaisten työmarkkinamallien avulla.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia eurooppalaisten työntekijöiden kokemaa luottamusta työmarkkinoihin taantumien aikakaudella. Missä maissa luottamus on korkea ja missä puolestaan matala? Työn tehtävänä on myös kartoittaa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työntekijöiden työmarkkinoita kohtaan kokemaan luottamukseen. Näiden kysymysten selvittämistä varten Euroopan maat on ryhmitelty viiteen työmarkkinaregiimiin. Regiimijaottelun pohjana toimii Euroopan komission vuonna 2006 tekemä luokittelu, jossa työmarkkinat jaoteltiin työmarkkinoiden joustavuuden mukaan eri regiimeihin.
Tutkielman empiirisen aineiston muodostaa eurobarometri 76.2: työllisyys- ja sosiaalipolitiikka ja aktiivinen ikääntyminen, joka on kerätty vuonna 2011. Aineistossa on yhteensä 31 280 vastaajaa, joista tämän tutkielman analyysiin sisältyy 10 284 vastaajaa.
Luottamusta työmarkkinoihin regiimien välillä on analysoitu keskiarvovertailulla, ja luottamukseen vaikuttavia tekijöitä on puolestaan analysoitu lineaarisella regressioanalyysilla. Pohjoismaisessa regiimissä on tulosten perusteella korkein luottamus työmarkkinoihin. Välimerellisessä regiimissä on luottamus työmarkkinoihin puolestaan kaikkein matalin. Analyysin perusteella, tutkimuksen kohteena olleista tekijöistä, yhteiskunnallinen asema on merkittävin tekijä, joka ennustaa suurta luottamusta työmarkkinoihin. Tämän tutkielman tulokset ovat suurelta osin yhtenevät aikaisemman tutkimuksen kanssa. Poikkeavia tuloksia saatiin kuitenkin esimerkiksi sen suhteen, että parisuhde ei näyttäytynyt luottamusta ennustavana tekijänä. Lisäksi pohjoismainen hyvinvointimalli ei näytä suojaavan työntekijöitä terveyden menettämisen pelolta. Myöskään valtion alhainen työttömyysaste ei välttämättä takaa työntekijöiden korkeaa luottamusta työmarkkinoihin.
Luottamus työmarkkinoihin, ja alhainen työttömyys, eivät näytä tämän aineiston perusteella edellyttävän joustavia työmarkkinoita. Yhtä hyvään tulokseen pääsee monenlaisten työmarkkinamallien avulla.