Työidentiteetin kehitys: sosiaalisen identiteettiteorian näkökulma suorahaussa valituilla
Huopainen, Jenni (2015)
2015
Sosiaalitieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504201301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504201301
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee työidentiteetin kehitystä sosiaalisen identiteetin teorian näkökulmasta suorahaussa työhönsä valittujen osalta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mistä kaikesta työidentiteetti (rinnakkaiskäsitteenä työminä) koostuu ja miten sen kokevat juuri suorahaussa työnsä vastaanottaneet, eli ylemmän- ja keskitason johtajien edustajat. Tavoitteena on myös tarkastella tätä työidentiteettiä ryhmäkontekstissa eli sosiaalisen identiteetin teorian viitekehyksessä.
Tutkielman aineisto on kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä toimii haas-tattelututkimus, tarkemmin lomakehaastattelu eli niin sanottu strukturoitu haastattelu. Haastatteluja on yhteensä seitsemän, joista kuusi tapahtui kas-vokkain haastattelut nauhoittaen ja yksi on kirjallinen sähköpostitse toimi-tettu haastattelu. Aineisto analysoidaan temaattisen analyysin perustein, sillä aineistosta nousi kuusi eri teemaa, joita kutakin analysoidaan omina alalu-kuinaan. Tutkielma on laadittu elo joulukuussa 2014. Empiirinen aineisto-osuus kerättiin syys marraskuussa 2014.
Työidentiteetin sisältöön ei ole absoluuttista vastausta, sillä käsite on hyvin henkilökohtainen ja se voidaan kokea eri tavoin. Tutkielman tulosten perus-teella työidentiteetin nähdään olevan jotain pysyvää ja samaan aikaan jatku-vasti kehittyvä minän osa, joka näyttää selvästi erottuvan omaksi osakseen elämän muista rooleista. Suorahaussa valitut kokivat työidentiteettinsä ke-hittyvän jatkuvasti positiivisempaan suuntaan siinä mielessä, että he tunsivat olonsa varmoiksi ja työn vastuullisuudesta huolimatta he osoittautuivat mel-ko seesteisiksi ja solidaarisiksi johtajiksi.
Työhön sopeutuminen on yksi tärkeä tekijä ryhmäidentiteetin kannalta. Kaikki haastatellut kokivat sopeutuneensa työyhteisöönsä eli ryhmäänsä hyvin, ja siten heidän voidaankin olettaa hakevan omalle työyhteisölleen sosiaalisen identiteettiteorian mukaista etua tai paremmuutta muihin, ulkoryhmän edustajiin ja yrityksiin nähden.
Tutkielman aineisto on kvalitatiivinen. Tutkimusmenetelmänä toimii haas-tattelututkimus, tarkemmin lomakehaastattelu eli niin sanottu strukturoitu haastattelu. Haastatteluja on yhteensä seitsemän, joista kuusi tapahtui kas-vokkain haastattelut nauhoittaen ja yksi on kirjallinen sähköpostitse toimi-tettu haastattelu. Aineisto analysoidaan temaattisen analyysin perustein, sillä aineistosta nousi kuusi eri teemaa, joita kutakin analysoidaan omina alalu-kuinaan. Tutkielma on laadittu elo joulukuussa 2014. Empiirinen aineisto-osuus kerättiin syys marraskuussa 2014.
Työidentiteetin sisältöön ei ole absoluuttista vastausta, sillä käsite on hyvin henkilökohtainen ja se voidaan kokea eri tavoin. Tutkielman tulosten perus-teella työidentiteetin nähdään olevan jotain pysyvää ja samaan aikaan jatku-vasti kehittyvä minän osa, joka näyttää selvästi erottuvan omaksi osakseen elämän muista rooleista. Suorahaussa valitut kokivat työidentiteettinsä ke-hittyvän jatkuvasti positiivisempaan suuntaan siinä mielessä, että he tunsivat olonsa varmoiksi ja työn vastuullisuudesta huolimatta he osoittautuivat mel-ko seesteisiksi ja solidaarisiksi johtajiksi.
Työhön sopeutuminen on yksi tärkeä tekijä ryhmäidentiteetin kannalta. Kaikki haastatellut kokivat sopeutuneensa työyhteisöönsä eli ryhmäänsä hyvin, ja siten heidän voidaankin olettaa hakevan omalle työyhteisölleen sosiaalisen identiteettiteorian mukaista etua tai paremmuutta muihin, ulkoryhmän edustajiin ja yrityksiin nähden.