Varhaisnuorten statussymbolit koulussa
Elonen, Noora (2015)
Elonen, Noora
2015
Sosiaalitieteiden maisteriopinnot, Pori - Master's Programme in Social Sciences, Pori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504201296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504201296
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää varhaisnuorten tyttöjen statussymboleita koulun kentällä Pierre Bourdieun pääoman ja kentän käsitteitä hyödyntäen. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä statussymbolit näyttäytyvät erityisen tärkeinä varhaisnuorille. Lisäksi tarkoituksena on tuoda esille sitä, mistä tai keneltä varhaisnuoret tytöt ottavat mallia, eli miten jostain tulee statussymboli. Tutkimuksessa painotetaan nuorten omia näkemyksiä ja kokemuksia aiheesta.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan nuoruutta elämänvaiheena painottaen erityisesti siihen tiiviisti liittyvää identiteetin rakentamista sekä nuorten vertaissuhteita. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi nuorten erilaisia statussymboleita, esitellään tutkimuksen kannalta olennaisen teoreetikon Pierre Bourdieun pääoman ja kentän käsitteitä sekä paneudutaan koulun kenttään nuorten toimintatilana.
Tutkimusaineisto koostuu 14 teemahaastattelusta, jotka on toteutettu keväällä 2014. Haastateltavat ovat 13–14-vuotiaita tyttöjä kahdelta eri seitsemänneltä luokalta. Haastattelut on toteutettu yläkoulun tiloissa. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja erityisesti teemoittelua käyttäen.
Tutkimuksen mukaan varhaisnuorten tyttöjen statussymbolit jakautuvat Pierre Bourdieun sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen pääoman mukaan. Sosiaalista pääomaa ilmentävät kaverien määrä ja laatu, sosiaalisuus, äänekkyys ja näkyvyys, erilaisuus ja samanlaisuus sekä sosiaalinen media. Merkkituotteet, tavarat, vaatteet ja raha sekä ulkonäkö lukeutuvat taloudellisen pääoman alle. Kulttuurinen pääoma nuorten statussymbolina näkyy puolestaan koulumenestyksenä, harrastuksissa menestymisenä sekä luovuutena. Sosiaalisen pääoman alle lukeutuvat statussymbolit näyttäytyvät varhaisnuorille merkittävimpinä, ja usein kulttuurisen ja taloudellisen pääoman kerääminen johtaa myös sosiaalisen pääoman kasvuun. Tutkimuksen mukaan nuoret keräävät statussymboleita koulun kentällä, ja lähes kaikkien erilaisten statussymbolien kerääminen ja omistaminen näyttää liittyvän suosituimmuuteen tai sen tavoitteluun. Nuorille ei ole kuitenkaan tärkeintä kuulua mahdollisimman moniin eri ryhmittymiin, vaan yhteenkin ryhmään kuuluminen riittää. Tärkeintä on suosio omassa ryhmässä, ei aina koko koulun kentällä. Nuoret eivät osaa selkeästi määritellä sitä, miten jostain asiasta tai esineestä tulee statussymboli. Statussymboliksi tuleminen ja se, että mistä otetaan mallia, näyttää myös liittyvän tiiviisti suosittuna olemiseen. Suosittuja matkitaan, koska heillä on valtaa. Matkimisen toivotaan usein johtavan siihen, että itsestäkin tulee suosittu.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan nuoruutta elämänvaiheena painottaen erityisesti siihen tiiviisti liittyvää identiteetin rakentamista sekä nuorten vertaissuhteita. Teoriaosuudessa käsitellään lisäksi nuorten erilaisia statussymboleita, esitellään tutkimuksen kannalta olennaisen teoreetikon Pierre Bourdieun pääoman ja kentän käsitteitä sekä paneudutaan koulun kenttään nuorten toimintatilana.
Tutkimusaineisto koostuu 14 teemahaastattelusta, jotka on toteutettu keväällä 2014. Haastateltavat ovat 13–14-vuotiaita tyttöjä kahdelta eri seitsemänneltä luokalta. Haastattelut on toteutettu yläkoulun tiloissa. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja erityisesti teemoittelua käyttäen.
Tutkimuksen mukaan varhaisnuorten tyttöjen statussymbolit jakautuvat Pierre Bourdieun sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen pääoman mukaan. Sosiaalista pääomaa ilmentävät kaverien määrä ja laatu, sosiaalisuus, äänekkyys ja näkyvyys, erilaisuus ja samanlaisuus sekä sosiaalinen media. Merkkituotteet, tavarat, vaatteet ja raha sekä ulkonäkö lukeutuvat taloudellisen pääoman alle. Kulttuurinen pääoma nuorten statussymbolina näkyy puolestaan koulumenestyksenä, harrastuksissa menestymisenä sekä luovuutena. Sosiaalisen pääoman alle lukeutuvat statussymbolit näyttäytyvät varhaisnuorille merkittävimpinä, ja usein kulttuurisen ja taloudellisen pääoman kerääminen johtaa myös sosiaalisen pääoman kasvuun. Tutkimuksen mukaan nuoret keräävät statussymboleita koulun kentällä, ja lähes kaikkien erilaisten statussymbolien kerääminen ja omistaminen näyttää liittyvän suosituimmuuteen tai sen tavoitteluun. Nuorille ei ole kuitenkaan tärkeintä kuulua mahdollisimman moniin eri ryhmittymiin, vaan yhteenkin ryhmään kuuluminen riittää. Tärkeintä on suosio omassa ryhmässä, ei aina koko koulun kentällä. Nuoret eivät osaa selkeästi määritellä sitä, miten jostain asiasta tai esineestä tulee statussymboli. Statussymboliksi tuleminen ja se, että mistä otetaan mallia, näyttää myös liittyvän tiiviisti suosittuna olemiseen. Suosittuja matkitaan, koska heillä on valtaa. Matkimisen toivotaan usein johtavan siihen, että itsestäkin tulee suosittu.