Symbolinen yhteisöllisyys sosiaalisen toiminnan tukena : Etnografinen tutkimus Soka Gakkai International Suomen keskusteluilloista
Ollikainen, Hanne-Miia (2015)
Ollikainen, Hanne-Miia
2015
Sosiaaliantropologia - Social Anthropology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-04-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504171292
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504171292
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee liikettä nimeltä Soka Gakkai International Suomi. Soka Gakkai International, SGI, on maallikkobuddhalainen maailmanlaajuinen liike ja SGI-Suomi on liikkeen Suomessa toimiva uskonnollinen yhdyskunta. SGI on yksi Suomessa toimivista aktiivisista buddhalaisista liikkeistä, jolla on noin 170 kannattajaa ympäri Suomen.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää etnografisen tutkimusotteen kautta SGI-Suomen ja sitä myötä SGI:n yhteisörakennetta, sitä millainen SGI yhteisönä on ja miten yhteisökuvaa rakennetaan ja ylläpidetään. Näin pyrin avaamaan myös tämän päivän suomalaista uskontokenttää ja lisäämään ymmärrystä ja tietoa uusista uskonnoista. Keskityn tutkimuksessani tarkastelemaan SGI:n keskusteluiltoja ja niistä nousseita teemoja yhteisön rakentumisen ja yhteisöllisyyden kannalta.
Tutkimukseni sijoittuu yhteisö- ja uskontoantropologian välimaastoon, jotka myös muodostavat työni keskeiset teoreettiset viitekehykset. Avaan Anthony Cohenin (1985) ja Clifford Geertzin (1993) ajatuksia yhteisön symbolisesta ja sosiaalisesta rakentumisesta ja nämä käsitteet toimivat myös analyysini keskeisinä määritteinä. Lisäksi nojaan tiukemmin uskontoantropologiseen otteeseen, erityisesti Emilé Durkheimin (1980) ajatuksiin, SGI:n keskeisiä uskonnollisia rakenteita pohtiessani.
Tutkimusaineistoni on kerätty etnografisen kenttätyön avulla vuosina 2011–2013. Kenttätyössä keskeisimpänä metodina olen käyttänyt osallistuvaa havainnointia. Olen täydentänyt havaintojani muutamilla haastatteluilla. Keskeisin tutkimuskenttäni muodostuu SGI-Suomen keskusteluiltoihin ja muihin tapaamisiin osallistumisesta.
Tutkimukseni keskeinen johtopäätös on se, että SGI-Suomen yhteisökuva rakentuu merkittävästi yhteisesti jaettujen uskomusten ja käytäntöjen varaan. Jäsenten keskinäiset tapaamiset keskusteluiltojen muodossa, buddhalaisuuden harjoittaminen ja opiskelu yksin ja yhdessä sekä SGI:n jäsenyys ovat tärkeitä yhteisön elinvoimaisuuden kannalta. Kuvaa maailmanlaajuisesta SGI-yhteisöstä vahvistetaan näiden tekijöiden kautta. Keskeiset uskonnolliset rituaalit ja niihin liitetyt merkitykset lisäksi vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja saavat aikaan tunteen siitä, että on olemassa yksi, yhtenäinen maailmanlaajuinen yhteisö. Yhteisö nähdään tärkeänä ja elinvoimaisena, mutta uuden uskonnon haasteena tulee olemaan uusien jäsenten mukaan saaminen ja näin myös paikallisyhteisön jatkuvuuden turvaaminen tulevaisuudessa.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää etnografisen tutkimusotteen kautta SGI-Suomen ja sitä myötä SGI:n yhteisörakennetta, sitä millainen SGI yhteisönä on ja miten yhteisökuvaa rakennetaan ja ylläpidetään. Näin pyrin avaamaan myös tämän päivän suomalaista uskontokenttää ja lisäämään ymmärrystä ja tietoa uusista uskonnoista. Keskityn tutkimuksessani tarkastelemaan SGI:n keskusteluiltoja ja niistä nousseita teemoja yhteisön rakentumisen ja yhteisöllisyyden kannalta.
Tutkimukseni sijoittuu yhteisö- ja uskontoantropologian välimaastoon, jotka myös muodostavat työni keskeiset teoreettiset viitekehykset. Avaan Anthony Cohenin (1985) ja Clifford Geertzin (1993) ajatuksia yhteisön symbolisesta ja sosiaalisesta rakentumisesta ja nämä käsitteet toimivat myös analyysini keskeisinä määritteinä. Lisäksi nojaan tiukemmin uskontoantropologiseen otteeseen, erityisesti Emilé Durkheimin (1980) ajatuksiin, SGI:n keskeisiä uskonnollisia rakenteita pohtiessani.
Tutkimusaineistoni on kerätty etnografisen kenttätyön avulla vuosina 2011–2013. Kenttätyössä keskeisimpänä metodina olen käyttänyt osallistuvaa havainnointia. Olen täydentänyt havaintojani muutamilla haastatteluilla. Keskeisin tutkimuskenttäni muodostuu SGI-Suomen keskusteluiltoihin ja muihin tapaamisiin osallistumisesta.
Tutkimukseni keskeinen johtopäätös on se, että SGI-Suomen yhteisökuva rakentuu merkittävästi yhteisesti jaettujen uskomusten ja käytäntöjen varaan. Jäsenten keskinäiset tapaamiset keskusteluiltojen muodossa, buddhalaisuuden harjoittaminen ja opiskelu yksin ja yhdessä sekä SGI:n jäsenyys ovat tärkeitä yhteisön elinvoimaisuuden kannalta. Kuvaa maailmanlaajuisesta SGI-yhteisöstä vahvistetaan näiden tekijöiden kautta. Keskeiset uskonnolliset rituaalit ja niihin liitetyt merkitykset lisäksi vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja saavat aikaan tunteen siitä, että on olemassa yksi, yhtenäinen maailmanlaajuinen yhteisö. Yhteisö nähdään tärkeänä ja elinvoimaisena, mutta uuden uskonnon haasteena tulee olemaan uusien jäsenten mukaan saaminen ja näin myös paikallisyhteisön jatkuvuuden turvaaminen tulevaisuudessa.