"Hyvä voi olla niin hirveen monella tavalla". Hyvä toimittajuus työpaikkailmoituksissa ja päällikkötoimittajien puheissa

Abstract

Tutkielmani aiheena on hyvä toimittajuus. Arkisen sanaparin sisällön voi määritellä monella tapaa. Tässä tutkimuksessa yritän selvittää, millaisia asioita hyvään toimittajuuteen kuuluu ja ovatko hyvän toimittajuuden vaatimukset muuttuneet ajan kuluessa. Lisäksi haen vastausta kysymykseen yleissivistyksen merkityksestä toimittajan työssä

Tutkimukseni empiirisessä osassa lähestyn hyvää toimittajuutta kahden aineiston kautta. Analysoin määrällisesti Journalisti-lehdessä vuosina 1993, 2003 ja 2013 julkaistuissa toimittajien työpaikkailmoituksissa esitettyjä vaatimuksia. Toisena aineistonani ovat kuuden päällikkötoimittajan teemahaastattelut, ja niitä analysoin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuskysymyksissäni olen kiinnostunut siitä, millaisia vaatimuksia toimittajalle asetetaan työpaikkailmoituksissa ja millainen käsitys rekrytointeja tekevillä päällikkötoimittajilla on hyvästä toimittajuudesta. Lisäksi kysyn, mitä merkitystä päällikkötoimittajat näkevät yleissivistyksellä olevan toimittajan työssä.

Tutkimuksessa selvisi, että aineistoni työpaikkailmoituksissa haluttiin toimittajilta eniten kokemusta, koulutusta, kiinnostusta tai innostusta työhön ja kaikkeen siihen liittyvään sekä tietämystä tai kokemusta työhön liittyvistä erikoisaloista tai asiakokonaisuuksista. Työpaikkailmoituksissa esitettyjen vaatimusten analysointi tuotti myös sen tuloksen, että verrattaessa vuonna 1993 julkaistuja ilmoituksia vuosina 2003 ja 2013 julkaistuihin ilmoituksiin, toimittajan tietämykseen liittyvät vaatimukset olivat vähentyneet. Sen sijaan osaamiseen ja taitoihin sekä toimittajan persoonan piirteisiin ja työhönsä suhtautumiseen liittyvät vaatimukset olivat lisääntyneet.

Päälliköiden puhe hyvästä toimittajuudesta oli mahdollista jakaa erilaisiin osa-alueisiin: jutun tekemiseen liittyviin taitoihin, toimittajan tietopohjaan, toimittajan persoonan piirteisiin, hänen työhönsä suhtautumiseen liittyviin asioihin, sosiaalisiin taitoihin, ajattelutaitoihin ja digitaalisen median taitoihin. Yleissivistyksen merkitys toimittajan työssä oli päälliköistä etenkin se, että tietopohjansa avulla toimittaja pystyy ymmärtämään juttuaihettaan osana jotakin kontekstia, suurempaa kehityskulkua tai keskustelua. Lisäksi yleissivistys nopeuttaa ja helpottaa työtä.

Päälliköiden puheissa hyvän toimittajuuden vaatimusten muutos tuli selkeimmin esiin siinä, että päälliköt korostivat toimittajan olevan nykyään yleisön palvelija ja perustelivat erityisesti jutuntekotaitojen merkitystä sillä, että niiden hallitseminen auttaa tekemään yleisöä kiinnostavaa journalismia.