Kuinka olla urhoollinen ja turvassa samanaikaisesti? Hurtti Ukon, Seikkailujen Maailman ja Yank! The Army Weekly Magazinen kansallinen ja ylikansallinen mieskuva vuonna 1943

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee miehuutta, maskuliinisuutta ja niiden transnationaalisuutta kahdessa suomalaisessa ja yhdessä amerikkalaisessa lehdessä vuonna 1943. Tutkielma vastaa kysymykseen, miten miehille suunnattu halpa ajanvieteviihde toisti tai kyseenalaisti kansallista ja sukupuolittunutta kansalaiskasvatustavoitetta sotavuonna 1943. Tuon päätutkimuskysymyksen alle muodostuu kolme alakysymystä, jotka valottavat aihetta eri näkökulmista. Ensinnäkin työssä tarkastellaan, heijastuivatko julkisten instituutioiden – joilla tässä yhteydessä viitataan armeijaan, kouluun ja suojeluskuntaan – kansalaiskasvatustavoitteet ajanvietteeksi tarkoitettuihin lukemistoihin. Toiseksi tutkielmassa tuodaan esille, miten miehuutta ja maskuliinisuutta rakennettiin niiden toiseuksien kautta: miten naisia ja kotirintaman miehiä kuvattiin lehdissä ja miten se osaltaan loi selkeämmät rajat suomalaisen miehen ideaalille. Kolmas alakysymys tarrautuu selittämään päätutkimuskysymyksen ajatusta mieskuvan kansallisuudesta: onko suomalaislehtien ideaalimies todella vain kansallisesti tunnustettu, vai onko kyseessä transnationaali ilmiö.

Tutkielman päälähteinä on kolme sota-ajan miehille suunnattua aikakausjulkaisua, jotka poikkeavat profiileiltaan hieman toisistaan. Kanervan Kirjapaino Oy:n julkaisema Seikkailujen Maailma edustaa puhtaasti viihteellistä ajanvietejulkaisua, kun taas Siviili- ja asevelvollisuusinvalidiliiton julkaisema Hurtti Ukko lukeutuu maanpuolustuslehtiin. Yank! The Army Weekly -lehteä julkaistiin "värvättyjen toimesta värvätyille" ja lehti muistuttaa muotonsa puolesta suomalaista maanpuolustuslehteä. Yhteistä näille kolmelle painatteelle on se, että kaikissa kolmessa lehdessä julkaistiin sekä sotilaiden omia rintamakertomuksia että viihteellisempää materiaalia.

Tutkielman analyysissä lähdemateriaalin avaamiseen käytetään metodeina kahta kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmää: teoriasidonnaista sisällönanalyysia ja vertailua. Sisällönanalyysin avulla lähdemateriaali on ensin pilkottu osiin ja koottu sitten uudelleen samankaltaisuuksia etsien. Koska yhdistän analyysiyksiköstä nousseet ilmiöt aiempaan tutkimukseen ja käyn havaintojen pohjalta keskustelua tutkimuskirjallisuuden kanssa, kutsun metodiani teoriasidonnaiseksi sisällönanalyysiksi. Vertailua käytän puolestaan hahmotellessani millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ilmiöillä on ja mitä ne merkitsevät.

Loppupäätelmissä todetaan, että julkisten instituutioiden muotoilemat mieskansalaisen ihanteet, niin sanottu miehuus, oli hyvin samankaltainen kaikilla tutkielman tarkastelemilla kulttuurin tasoilla. Suomalaismiehen ideaali voidaan tiivistää kolmeen sanaan: valmius, velvollisuus ja kyvykkyys. Nämä olivat hyveitä, joihin koulu, suojeluskuntatoiminta ja armeija pyrkivät vaikutuspiiriinsä joutuneissa herättämään, mutta myös hyveitä, joita sekä puhtaasti viihteelliseksi tarkoitettu Seikkailujen Maailma että maanpuolustuslehti Hurtti Ukko uusinsivat. Tämän suomalaissotilaan ylivertaisuutta tuki sekä kummassakin lehdessä tuotetut naiskuvat että ainoastaan Hurtti Ukossa esitetty "aseeton miehuus".

Tutkielma osoittaa myös, että lehdissä ei esitetty ainoastaan miesideaalia, eli miehuutta, vaan maskuliinisuus kätki sisäänsä myös ahdistusta, pelkoa ja epäröintiä. Epäröinti ja ahdistus liittyivät usein siviili- ja sotilas-minän väliseen ristipaineeseen, jota voi kutsua myös foucaultilaiseksi objektivisoinniksi. Nämä kertomukset kamppailusta yksilön ja univormun välillä päättyivät aina niin sanottuun eheytymiseen eli tilanteeseen, jossa yksilö taipui yhteisön ja yleisen hyvän edessä noudattamaan käskyjä.

Pro gradu -tutkielmassa tullaan myös siihen lopputulokseen, että suomalaislehdissä esitettyä mieskuvaa voidaan pitää transnationaalina. Vertailu suomalaislehtien ja amerikkalaisen Yank! The Army Weeklyn välillä osoittaa, että lehdissä kuvattiin samanlaisia yhteen hiileen puhaltavia, ryhmähenkeä uhkuvia yksilöitä kuin suomalaislehdissäkin. Myös star and stripes -lipun alla juoksuhaudoissa maanneet miehet miettivät sodan mielettömyyttä, univormun raskasta taakkaa ja omaa pientä itseään sen sisällä. Siitä huolimatta he toimivat, koska niin myös amerikkalainen mies tekee. Analyysissä tultiin siihen tulokseen, että kaikissa kolmessa lehdessä esitetyissä mieskuvissa oli paljon samankaltaisuuksia, minkä perusteella voidaan todeta, että miehuus ja maskuliinisuus sisältää paljon transnationaalisia piirteitä.