State of Our Sociospatial Making: Cases of state territorialisation from the Sino-Burmese borderlands
Voutilainen, Venla (2015)
Voutilainen, Venla
2015
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-03-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504071241
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504071241
Tiivistelmä
The territorial sovereign state is the primary unit of International Relations. In this thesis, it is argued that its perceived dominance in the real world out there has also come to dominate the political as well as the academic field as the only imaginable spatial extension of political authority. The mainstream of IR can only analyse questions of how the territorial state functions in the international system, not how the state comes to dominate social life as a territorial form of political authority.
The purpose of this thesis is to reimagine the state and territoriality in International Relations. To this end, inspired by political geography and sociology, alternate conceptualisations of space and the state are suggested. They can be used to form a basis for analysis of sociospatial phenomena that takes into account the social as well as the spatial, and starts with human agency, not structure. In chapter four I then build on these conceptualisation to suggest ways to analyse state power as ascending from local social relations, and the territorialisation strategies and effects that make political authority territorial.
Viewed as an effect, the territorial state is but one possible form of sociospatial organisation of political authority, although it does currently have the strongest international acceptance for its source of sovereignty. Nevertheless, competing political authorities can employ supporting, parallel, or competing systems of rule with the state that can be territorial, but also, for example, network-, kinship- or mobility-based. The making of political authorities and their spatialities is demonstrated with cases from the Sino-Burmese borderlands.
The cases build on fieldworks conducted by ethnographers, anthropologists, and political geographers. The focus of the analysis is on the territorialisation of political authority, especially of the Burmese state, in spaces with competing spatial claims for authority. The cases demonstrate that international borders tell little about the realities on the field; state territory and power are constantly renegotiated and redefined by actors varying from armed groups, state military, central and local government officials, drug lords, businessmen and ordinary farmers.
--
Aluevaltio on kansainvälisen politiikan perusyksikkö. Tämän tutkimuksen mukaan valtion dominoiva asema käytännön kansainvälisessä politiikassa on johtanut siihen, että myös akateemisessa tutkimuksessa siitä on tullut poliittisen auktoriteetin ainoa kuviteltavissa oleva tilallinen muoto. Kansainvälisen politiikan valtavirta pystyy vastaamaan vain kysymyksiin siitä, miten aluevaltiot toimivat kansainvälisissä suhteissa, mutta ei siihen, miten valtio muodostuu sosiaalisissa suhteissa niiden toimintaa määrääväksi alueelliseksi poliittisen auktoriteetin muodoksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvitella valtio ja alueellisuus uudelleen kansainvälisen politiikan tieteenalalla. Tätä tavoitetta varten tutkimuksessa ehdotetaan poliittisen maantieteen ja sosiologian käsitteisiin perustuvia tilan ja valtion käsitteitä. Näitä käsitteitä voidaan hyödyntää sosiaalistilallisessa tutkimuksessa, joka ottaa huomioon fyysisen tilan ja sosiaalisten suhteiden keskinäiskonstituution sekä ottaa lähtökohdakseen ihmisen toiminnan rakenteen sijasta. Kappaleessa neljä näitä tilan ja valtion käsitteitä hyödynnetään määriteltäessä alueellisuutta ja valtion valtaa. Valtion vallan oletetaan syntyvän paikallisista sosiaalisista suhteista ja vallankäytön tilojen keskinäisistä suhteista nousevana ilmiönä. Poliittisen auktoriteetin alueellisuus taas käsitetään alueellistamisstrategioiden vaikutuksena (effect).
Valtio käsitetään tässä tutkimuksessa rakenteellisten prosessien vaikutuksena. Näin käsitettynä aluevaltio näyttäytyy yhtenä mahdollisena poliittisen auktoriteetin sosiaalistilallisena muotona. Aluevaltion erottaa muista kilpailevista poliittisen auktoriteetin muodoista se, että kansainvälisesti sitä pidetään ainoana suvereenina muotona. Poliittinen auktoriteetti voi kuitenkin olla myös muuta kuin alueellista, kuten esimerkiksi verkostoihin, samankaltaisuuteen tai mobiilisuuteen perustuvaa. Poliittisten auktoriteettien tilallisuuden muotoutumista ja kilpailua demonstroidaan tutkimuksessa Kiinan ja Myanmarin rajaseutujen tapausten kautta.
Käsitellyt tapaustutkimukset perustuvat etnografien, antropologien ja poliittisten maantieteilijöiden tekemiin kenttätutkimuksiin Kiinassa ja Myanmarissa. Tapaukset keskittyvät poliittisen auktoriteetin, erityisesti Myanmarin valtion auktoriteetin, alueellistumiseen raja-alueiden tilassa, jossa on kilpailevia tilallisia poliittisen auktoriteetin muotoja. Tapaukset tulitaukosopimuksista, huumekaupasta ja maansiirroista osoittavat, että kansainväliset rajaviivat kertovat vain vähän eletystä todellisuudesta, jossa valtion alueellisuus ja valtio täytyy neuvotella ja määritellä jatkuvasti uudelleen. Tähän prosessiin osallistuvat mitä erilaisimmat toimijat valtion armeijasta, valtion virkamiehistä ja aseistetuista ryhmistä aina liikemiehiin, huumelordeihin ja tavallisiin maanviljelijöihin.
The purpose of this thesis is to reimagine the state and territoriality in International Relations. To this end, inspired by political geography and sociology, alternate conceptualisations of space and the state are suggested. They can be used to form a basis for analysis of sociospatial phenomena that takes into account the social as well as the spatial, and starts with human agency, not structure. In chapter four I then build on these conceptualisation to suggest ways to analyse state power as ascending from local social relations, and the territorialisation strategies and effects that make political authority territorial.
Viewed as an effect, the territorial state is but one possible form of sociospatial organisation of political authority, although it does currently have the strongest international acceptance for its source of sovereignty. Nevertheless, competing political authorities can employ supporting, parallel, or competing systems of rule with the state that can be territorial, but also, for example, network-, kinship- or mobility-based. The making of political authorities and their spatialities is demonstrated with cases from the Sino-Burmese borderlands.
The cases build on fieldworks conducted by ethnographers, anthropologists, and political geographers. The focus of the analysis is on the territorialisation of political authority, especially of the Burmese state, in spaces with competing spatial claims for authority. The cases demonstrate that international borders tell little about the realities on the field; state territory and power are constantly renegotiated and redefined by actors varying from armed groups, state military, central and local government officials, drug lords, businessmen and ordinary farmers.
--
Aluevaltio on kansainvälisen politiikan perusyksikkö. Tämän tutkimuksen mukaan valtion dominoiva asema käytännön kansainvälisessä politiikassa on johtanut siihen, että myös akateemisessa tutkimuksessa siitä on tullut poliittisen auktoriteetin ainoa kuviteltavissa oleva tilallinen muoto. Kansainvälisen politiikan valtavirta pystyy vastaamaan vain kysymyksiin siitä, miten aluevaltiot toimivat kansainvälisissä suhteissa, mutta ei siihen, miten valtio muodostuu sosiaalisissa suhteissa niiden toimintaa määrääväksi alueelliseksi poliittisen auktoriteetin muodoksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvitella valtio ja alueellisuus uudelleen kansainvälisen politiikan tieteenalalla. Tätä tavoitetta varten tutkimuksessa ehdotetaan poliittisen maantieteen ja sosiologian käsitteisiin perustuvia tilan ja valtion käsitteitä. Näitä käsitteitä voidaan hyödyntää sosiaalistilallisessa tutkimuksessa, joka ottaa huomioon fyysisen tilan ja sosiaalisten suhteiden keskinäiskonstituution sekä ottaa lähtökohdakseen ihmisen toiminnan rakenteen sijasta. Kappaleessa neljä näitä tilan ja valtion käsitteitä hyödynnetään määriteltäessä alueellisuutta ja valtion valtaa. Valtion vallan oletetaan syntyvän paikallisista sosiaalisista suhteista ja vallankäytön tilojen keskinäisistä suhteista nousevana ilmiönä. Poliittisen auktoriteetin alueellisuus taas käsitetään alueellistamisstrategioiden vaikutuksena (effect).
Valtio käsitetään tässä tutkimuksessa rakenteellisten prosessien vaikutuksena. Näin käsitettynä aluevaltio näyttäytyy yhtenä mahdollisena poliittisen auktoriteetin sosiaalistilallisena muotona. Aluevaltion erottaa muista kilpailevista poliittisen auktoriteetin muodoista se, että kansainvälisesti sitä pidetään ainoana suvereenina muotona. Poliittinen auktoriteetti voi kuitenkin olla myös muuta kuin alueellista, kuten esimerkiksi verkostoihin, samankaltaisuuteen tai mobiilisuuteen perustuvaa. Poliittisten auktoriteettien tilallisuuden muotoutumista ja kilpailua demonstroidaan tutkimuksessa Kiinan ja Myanmarin rajaseutujen tapausten kautta.
Käsitellyt tapaustutkimukset perustuvat etnografien, antropologien ja poliittisten maantieteilijöiden tekemiin kenttätutkimuksiin Kiinassa ja Myanmarissa. Tapaukset keskittyvät poliittisen auktoriteetin, erityisesti Myanmarin valtion auktoriteetin, alueellistumiseen raja-alueiden tilassa, jossa on kilpailevia tilallisia poliittisen auktoriteetin muotoja. Tapaukset tulitaukosopimuksista, huumekaupasta ja maansiirroista osoittavat, että kansainväliset rajaviivat kertovat vain vähän eletystä todellisuudesta, jossa valtion alueellisuus ja valtio täytyy neuvotella ja määritellä jatkuvasti uudelleen. Tähän prosessiin osallistuvat mitä erilaisimmat toimijat valtion armeijasta, valtion virkamiehistä ja aseistetuista ryhmistä aina liikemiehiin, huumelordeihin ja tavallisiin maanviljelijöihin.