Social phobia and depression in adolescent general population concurrent associations and 2 year follow-up

Abstract

Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys toisiinsa nuoruusiässä

Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteyttä toisiinsa nuoruusikäisessä väestössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen ja Vantaan kouluissa 15 vuoden iässä kyselylomakkeilla. Seurannassa kahden vuoden kuluttua nuoret täyttivät kyselylomakkeet uudelleen. Tutkimukseen osallistui 2070 nuorta.

Tutkimuksessa todettiin, että sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus olivat yleisiä jo 15 vuoden ikäisillä samoin kuin 17 vuoden ikäisillä nuorilla. Niiden samanaikainen esiintyminen oli yleistä. Tytöillä oirehdinta oli yleisempää kuin pojilla. Tytöillä masennus 15 vuoden iässä lisäsi samanaikaisen sosiaalisten tilanteiden pelon riskiä 17 vuoden iässä, pojilla taas sosiaalisten tilanteiden pelko 15 vuoden iässä lisäsi samanaikaisen masennuksen riskiä 17 vuoden iässä. Häiriön vaihtuminen sosiaalisten tilanteiden pelosta masennukseen seurannassa oli erittäin harvinaista, toisin päin vaihtumista tapahtui, mutta sekin oli varsin harvinaista.

Rosenbergin itsetunto kyselyyn voitiin määrittää raja-arvo osoittamaan matalaa itsetuntoa. Tämän raja-arvon mukainen matala itsetunto osoitti myös riskiä myöhempään oirehdintaan. Pojilla itsetunto oli korkeampi kuin tytöillä. Nuorilla, jotka kärsivät sosiaalisten tilanteiden pelosta ja/tai masennuksesta itsetunto oli matalampi kuin nuorilla, joilla ei näitä häiröitä ollut. Pojilla sosiaalisten tilanteiden pelko aiheutti itsetunnon laskun joka selitti myöhemmän masennusoirehdinnan. Tytöillä masennus aiheutti itsetunnon laskua, joka osittain selitti myöhempää sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tytöt kokivat saamansa sosiaalisen tuen paremmaksi kuin pojat. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus vaikuttivat alentavasti kokemukseen sosiaalisesta tuesta. Matala koettu sosiaalinen tuki tärkeältä perheen ulkopuoliselta henkilöltä oli yhteydessä myöhempään masennukseen sekä pojilla että tytöillä. Tytöillä lisäksi matala koettu tuki ystäviltä oli yhteydessä myöhempään masennukseen. Matala koettu sosiaalinen tuki perheeltä ei tässä iässä ollut yhteydessä myöhempään masennukseen. Matala koettu sosiaalinen tuki mistään lähteestä ei ollut yhteydessä sosiaalisten tilanteiden pelkoon tai sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen samanaikaissarastuvuuteen.

Nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen tunnistaminen on tärkeää. Niiden samanaikaisen esiintyvyyden mahdollisuus tulee huomioida hoidettaessa nuorta. Itsetunto ja sosiaalinen tuki erityisesti kodin ulkopuolelta ovat tärkeitä teemoja nuorten tukemisessa arjessa, koulussa, harrastuksissa, samoin kuin hoitotyössä.

Social phobia and depression are common disorders in adolescence and frequently comorbid with each other. Despite numerous studies about the comorbidity of these disorders, little is known about the psychosocial risk factors, development and the course of the association between them. Low self-esteem and perceived social support may have an important role in the development of social phobia and depression and in the association between them. The aims of the present study were to explore the development of the comorbidity between social phobia and depression among girls and boys in adolescence. The present study focused on the role of self-esteem and perceived social support in the course of social phobia, depression and comorbid social phobia and depression.

This study was a part of the two year follow-up of The Adolescent Mental Health Cohort study (AMHC). The baseline survey of the AMHC was conducted in the 9th grades of all Finnish-speaking comprehensive schools of two cities, Tampere (200,000 inhabitants, 700 female and 783 male participants in the baseline study) and Vantaa (180,000 inhabitants, 909 female and 886 male participants in the baseline study). At baseline all students completed a printed questionnaire during a school lesson under the supervision of a teacher. Response rate at baseline was 96% in Tampere and 92% in Vantaa. The follow-up survey was conducted in secondary schools similarly as the baseline survey. If not reached that way, questionnaires were delivered to adolescent by post, and if no response was achieved to postal questionnaires, questionnaires could be responded in internet. A total of 2070 adolescents participated in both baseline (T1) and follow-up (T2) surveys, 586 girls and 577 boys in Tampere and 581 girls and 326 boys in Vantaa. Of the total sample 56.4% were girls. Mean age at baseline was 15,5 years and at follow-up 17,6 years. Self-report questionnaires were used to evaluate social phobia and depression symptoms, self-esteem and social support reported by adolescents. Symptomatology of social phobia was measured by the Social Phobia Inventory (SPIN), symptomatology of depression by the 13-item Beck Depression Inventory (BDI-13), self-esteem by the Rosenberg's Self-Esteem Scale (RSES), and perceived social support by the Perceived Social Support Scale Revised (PSSS-R). Controlled covariates were age, family structure, both parents highest educational qualification and externalizing behaviour, measured by Youth Self Report (YSR), at T1.

There were some novel findings in the current study. Depression predicted social phobia among girls. The Rosenberg’s Self-esteem Scale could be dichotomized to define low self-esteem which in turn could be used as a risk indicator for social phobia and depression. Among boys decrease in self-esteem during follow-up mediated the association between social phobia and subsequent depression and among girls decrease in self-esteem partially mediated the association between depression and subsequent social phobia. Low perceived social support from any source was not a risk factor for comorbid social phobia and depression.

The results of this study concurred with earlier findings in many cases. Prevalence rates of both disorders were mostly in accordance with those of earlier studies. Only the prevalence rates of social phobia were somewhat higher than reported in earlier studies. Heterotypic continuity was rare. Self-esteem and perceived social support were associated with disorder status. Gender differences in prevalence rates, in self-esteem and in perceived social support concurred with those of earlier studies.

Some findings did not concur with the reports from earlier studies. Social phobia did not predict depression among girls. Low perceived social support from any source did not predict social phobia in either gender, and low perceived social support from family did not predict depression.

The findings of the present study lent support to the deterioration theory of comorbidity, in which decrease in self-esteem was found to mediate, perfectly in boys and partially in girls, the effects of the previous disorder to the development of a subsequent disorder.