Paksusuolensyövän tunnistaminen virtsanäytteestä elektronisella nenällä
Kivitalo, Lauri (2015)
Kivitalo, Lauri
2015
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-03-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503231215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503231215
Tiivistelmä
Paksusuolensyöpä on yksi yleisimpiä syöpiä ja syöpäkuolleisuuden aiheuttajia. Ennuste riippuu levenneisyydestä ja näin ollen aikainen diagnostiikka olisi tärkeää. Paksusuolensyövän yleisimpiä seulontamenetelmiä ovat ulosteveritesti ja tähystykset.
Tämä tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on tutkia ja kehittää nisäkkään hajuaistimista jäljittelevän elektronisen nenän hyödyntämistä mm. syöpien diagnostiikassa. Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että syövällä on haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhdistelmään perustuva ominainen haju.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paksusuolensyöpäpotilaat pystytään erottelemaan verrokeista virtsanäytteen hajun perusteella IMS-menetelmään perustuvan elektronisen nenän avulla. Paksusuolensyöpäpotilaiden virtsanäytteet kerättiin diagnoosin tekemisen aikaan. Tulokset analysoitiin tietokoneella MDS-menetelmällä.
Tässä tutkimuksessa elektroninen nenä ei kyennyt tunnistamaan paksusuolensyöpäpotilaita verrokeista. Tulos ei ole linjassa aiempien tutkimusten lupaavien tulosten kanssa. Merkittävin virheen aiheuttaja oli kosteusvaihtelu, mille mittaussensorit ovat herkkiä. Kosteusvaihtelun vuoksi eri näytteet eivät olleet vertailukelpoisia. Myös hyvin pieni otoskoko teki satunnaisvirheestä suuren.
Jatkossa mittauslaitteiston toimintavarmuutta on syytä kehittää. Elektronisen nenän käyttökelpoisuutta on syytä tutkia jatkossa isommilla aineistoilla syövän ja premalignien adenoomien tunnistamisessa sekä syövän jatkoseurannassa.
Tämä tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on tutkia ja kehittää nisäkkään hajuaistimista jäljittelevän elektronisen nenän hyödyntämistä mm. syöpien diagnostiikassa. Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että syövällä on haihtuvien orgaanisten yhdisteiden yhdistelmään perustuva ominainen haju.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paksusuolensyöpäpotilaat pystytään erottelemaan verrokeista virtsanäytteen hajun perusteella IMS-menetelmään perustuvan elektronisen nenän avulla. Paksusuolensyöpäpotilaiden virtsanäytteet kerättiin diagnoosin tekemisen aikaan. Tulokset analysoitiin tietokoneella MDS-menetelmällä.
Tässä tutkimuksessa elektroninen nenä ei kyennyt tunnistamaan paksusuolensyöpäpotilaita verrokeista. Tulos ei ole linjassa aiempien tutkimusten lupaavien tulosten kanssa. Merkittävin virheen aiheuttaja oli kosteusvaihtelu, mille mittaussensorit ovat herkkiä. Kosteusvaihtelun vuoksi eri näytteet eivät olleet vertailukelpoisia. Myös hyvin pieni otoskoko teki satunnaisvirheestä suuren.
Jatkossa mittauslaitteiston toimintavarmuutta on syytä kehittää. Elektronisen nenän käyttökelpoisuutta on syytä tutkia jatkossa isommilla aineistoilla syövän ja premalignien adenoomien tunnistamisessa sekä syövän jatkoseurannassa.