Maakuntalehtien palveluksessa. STT:n rooli ja merkitys viiden maakuntalehden arjessa uutistyön johdon näkökulmasta.

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani sitä, millainen rooli ja merkitys uutistoimisto STT:llä on maakuntalehtien päivittäisessä uutistyössä nyt ja lähivuosina. Selvitin asiaa haastattelemalla uutistyön johtoa viiden lehtitalon toimituksesta. Haastateltavina olivat Aamulehden uutispäällikkö, Alma Aluemedian uutispäällikkö, Etelä-Suomen Sanomien toimituspäällikkö, Keskisuomalaisen uutistuottaja ja uutispäällikkö, Kouvolan Sanomien toimituksen päällikkö sekä Turun Sanomien uutispäällikkö. Tutkimusmetodina käytin teemahaastattelua, sillä halusin saada tietoa valmiiksi valitsemistani teemoista rajaamatta näkökulmia etukäteen kuitenkaan liian tarkasti.

Uutisvälitystä ja uutistoimistojen toimintamalleja ovat niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla muuttaneet esimerkiksi teknologian kehittyminen ja muutokset lehtien ansaintatavoissa. Tämän lisäksi perinteistä työnjakoa uutistoimiston ja sen asiakkaiden välillä muuttaa lehtitalojen välisen ja sisäisen yhteistyön lisääntyminen. Suomessa maakuntalehdet ovat historiansa aikana tottuneet laajaan tilauspohjaan, ja käynnissä olevan teknologisen ja taloudellisen murroksen takia ne etsivät uusia ansaintakeinoja ja tapoja tuottaa sisältöjä maksaville yleisöille. Tutkimukseni rakentui tämän median murrosta koskevan keskustelun ja aiemman tutkimuksen ympärille. Tutkimuksen keskiössä on STT, mutta näkökulma on uutistoimiston asiakkaiden. STT:n asiakkaista valitsin tutkimukseeni maakuntalehdet, koska ne ovat toimiston keskeisiä uutisasiakkaita.

Haastattelujen perusteella lehdille on erityisen tärkeää, että STT hoitaa valtakunnallisen ja EU-politiikan sekä tärkeiden talousuutisten seurannan. Näin lehdet voivat keskittyä omaan tuotantoonsa ja paikallisiin uutisiin. Myös STT:n ulkomaanuutisten tarjonta osoittautui tärkeäksi erityisesti niille lehdille, jotka tekevät ulkomaanuutissivuja ja joilla ei ole merkittävää omaa ulkomaanuutistuotantoa. STT:n supistuminen on kuitenkin vähentänyt uutistoimiston roolia lehdissä ja vaikeuttanut lehtien arkea erityisesti niillä toimitusosastoilla, joiden uutistarjontaa STT on vähentänyt. Muiden lehtien kanssa tehtävällä yhteistyöllä ei haluta kilpailla STT:n tuotannon kanssa, vaan tarkoitus on tuottaa sellaista sisältöä, mitä STT ei lehdille tarjoa. Osa haastateltavista oli myös sitä mieltä, että STT:n tuotannon supistuttua yhteistyöllä tuotettuja juttuja joudutaan käyttämään aiempaa enemmän. Paikallisuutisten korostuessa lehdissä jää STT:lle tietynlainen tilkitsijän ja täydentäjän rooli.

Uutistoimistot ympäri maailman ovat laajentaneet toimenkuvaansa perusuutistuotannon ulkopuolelle. Tutkimukseni haastateltavat eivät kaipaa STT:ltä erityisiä uusia palveluja vaan nykyisen perustehtävänsä hyvää hoitoa. STT nähtiin kustannustehokkaaksi tavaksi tuottaa uutisia, mutta osa haastateltavista arveli, että STT:n merkitys vähenee lehtien verkkopuolen kasvaessa.