"Nyt jää taas tärkeä asia turhanpäiväisen jauhannan alle". Verkkokommentoijien käsityksiä totuudesta ja objektiivisuudesta Enkeli-Elisan tapauksessa
Leppävuori, Anna (2015)
2015
Journalistiikan maisteriopinnot - Master's Programme in Journalism
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503181193
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503181193
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on verkkokommentoijien näkemykset ja vaatimukset totuudesta, objektiivisuudesta ja etiikasta Enkeli-Elisan tapauksessa. Enkeli-Elisa oli blogissa ja verkkoyhteisössä esiintyvä tarina Elisa-nimisestä tytöstä, jonka väitettiin tehneen itsemurhan koulukiusaamisen takia. Elisan tarina kerrottiin myös useissa tiedotusvälineissä. Helsingin Sanomien Kuukausiliite kuitenkin kyseenalaisti, onko tyttöä koskaan ollut olemassa. Kesällä 2012 julkisessa keskustelussa olivat esillä kysymykset siitä, onko Elisaa koskaan ollut olemassa ja onko toisaalta hahmon todellisuudella mitään merkitystä.
Journalismissa ja journalismin tutkimuksessa totuudellisuutta on perinteisesti pidetty tärkeimpänä arvona. Objektiivisuus on pitkälti rakennettu sen varaan, vaikka objektiivisuuteen voidaan liittää totuudellisuuden lisäksi myös muita tavoitteita kuten tasapuolisuus ja reiluus. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, näkevätkö verkkouutisten kommentoijat totuuden, objektiivisuuden ja toisaalta etiikan samalla tavalla kuin journalistit.
Aineisto koostuu kommenteista, joita internetissä on kirjoitettu kuuteen Enkeli-Elisaa käsittelevään uutiseen, jotka on julkaistu Helsingin Sanomien, Aamulehden ja MTV:n verkkosivuilla. Yhteensä kommentteja on 262.
Teoriaosuudessa olen eritellyt aiemman journalismitutkimuksen kautta erilaisia teorioita totuudesta, objektiivisuudesta ja etiikasta. Tutkimuksen metodina on väljä sovellus kriittisestä diskurssianalyysistä. Analyysissä olen eritellyt kuusi kommenteissa esiintyvää diskurssia: valehteleminen on väärin, epätosi aiheuttaa haittaa, tarpeeksi totta, tarkoitus pyhittää keinot ja ei totuuden vaatimusta -diskurssin sekä saavuttamattomuuden diskurssin.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että osa verkkokommentoijista ei pidä median ja journalismin totuudellisuutta yhtä tärkeänä arvona kuin journalistit. Heidän käsityksensä objektiivisuudesta ei rakennu totuudellisuuden varaan yhtä voimakkaasti kuin journalisteilla.
Journalismissa ja journalismin tutkimuksessa totuudellisuutta on perinteisesti pidetty tärkeimpänä arvona. Objektiivisuus on pitkälti rakennettu sen varaan, vaikka objektiivisuuteen voidaan liittää totuudellisuuden lisäksi myös muita tavoitteita kuten tasapuolisuus ja reiluus. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, näkevätkö verkkouutisten kommentoijat totuuden, objektiivisuuden ja toisaalta etiikan samalla tavalla kuin journalistit.
Aineisto koostuu kommenteista, joita internetissä on kirjoitettu kuuteen Enkeli-Elisaa käsittelevään uutiseen, jotka on julkaistu Helsingin Sanomien, Aamulehden ja MTV:n verkkosivuilla. Yhteensä kommentteja on 262.
Teoriaosuudessa olen eritellyt aiemman journalismitutkimuksen kautta erilaisia teorioita totuudesta, objektiivisuudesta ja etiikasta. Tutkimuksen metodina on väljä sovellus kriittisestä diskurssianalyysistä. Analyysissä olen eritellyt kuusi kommenteissa esiintyvää diskurssia: valehteleminen on väärin, epätosi aiheuttaa haittaa, tarpeeksi totta, tarkoitus pyhittää keinot ja ei totuuden vaatimusta -diskurssin sekä saavuttamattomuuden diskurssin.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että osa verkkokommentoijista ei pidä median ja journalismin totuudellisuutta yhtä tärkeänä arvona kuin journalistit. Heidän käsityksensä objektiivisuudesta ei rakennu totuudellisuuden varaan yhtä voimakkaasti kuin journalisteilla.