Akvaporiinit subaraknoidaalivuodon in vitro -mallissa
Jolkkonen, Santeri (2015)
2015
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503181184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503181184
Tiivistelmä
Spontaani subaraknoidaalivuoto (SAV) on pääosin työikäisen väestön aivoverenvuoto, joka usein johtaa kuolemaan tai pysyvään toimintakyvyn alenemaan. Joka kolmannelle neurotehohoitoon asti selvinneelle potilaalle kehittyy sairaalassa aivojen sekundaarivaurio. Sekundaarivaurion nykyinen hoito on heikkotehoista ja vain osittain tutkimusnäyttöön perustuvaa.
Sekundaarivaurion patofysiologian selvittäminen mahdollistaisi uusien kohdennettujen hoitomuotojen kehittämisen. SAV:n kaltaisia neuropatologisia prosesseja voidaan mallintaa ihmisen alkion kantasoluista erilaistetussa hermosoluverkostossa.
Tämä tutkimus oli osa translationaalista SAV:n sekundaarivauriota tutkivaa SpareBrain-projektia, jonka yhdessä koeasetelmassa rakennettiin SAV:n in vitro -malli altistamalla hermosoluja verikomponenteille (veriplasma ja sentrifugoidut punasolut). Tarkastelimme hermosolujen akvaporiinikanavien (AQP1, 4, ja 9) geeniekspression muutoksia eristämällä solunäytteiden lähetti-RNA:n neljästä aikapisteestä (24, 50, 100 ja 124 h). qRT-PCR:llä saadut tulokset analysoitiin 2-ΔΔCt-analyysimenetelmällä.
Plasmalle altistettuna hermosolujen AQP1:n ilmentyminen lisääntyi 50 tunnin kohdalla, mutta muita selkeitä muutoksia akvaporiinikanavien geeniekspressiossa ei havaittu. Eläinkokeissa erityisesti AQP4:n on osoitettu osallistuvan aivoödeeman kehittymiseen simuloidussa SAV:ssa. Ihmiskudoksella vastaavia kokeita ei ole suoritettu. Kantasoluista erilaistetut hermosolut ovat lupaava in vitro -malli SAV:n sekundaarivaurion lisätutkimukselle.
Sekundaarivaurion patofysiologian selvittäminen mahdollistaisi uusien kohdennettujen hoitomuotojen kehittämisen. SAV:n kaltaisia neuropatologisia prosesseja voidaan mallintaa ihmisen alkion kantasoluista erilaistetussa hermosoluverkostossa.
Tämä tutkimus oli osa translationaalista SAV:n sekundaarivauriota tutkivaa SpareBrain-projektia, jonka yhdessä koeasetelmassa rakennettiin SAV:n in vitro -malli altistamalla hermosoluja verikomponenteille (veriplasma ja sentrifugoidut punasolut). Tarkastelimme hermosolujen akvaporiinikanavien (AQP1, 4, ja 9) geeniekspression muutoksia eristämällä solunäytteiden lähetti-RNA:n neljästä aikapisteestä (24, 50, 100 ja 124 h). qRT-PCR:llä saadut tulokset analysoitiin 2-ΔΔCt-analyysimenetelmällä.
Plasmalle altistettuna hermosolujen AQP1:n ilmentyminen lisääntyi 50 tunnin kohdalla, mutta muita selkeitä muutoksia akvaporiinikanavien geeniekspressiossa ei havaittu. Eläinkokeissa erityisesti AQP4:n on osoitettu osallistuvan aivoödeeman kehittymiseen simuloidussa SAV:ssa. Ihmiskudoksella vastaavia kokeita ei ole suoritettu. Kantasoluista erilaistetut hermosolut ovat lupaava in vitro -malli SAV:n sekundaarivaurion lisätutkimukselle.