Martha Nussbaumin kasvatusfilosofia
Rinkinen, Sanna (2015)
2015
Filosofia - Philosophy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503171181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503171181
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee Martha Nussbaumin kasvatusfilosofiaa. Tutkimusongelmana on, kuinka Nussbaumin mukaan kaikille ihmisille on kasvatuksen avulla mahdollista tarjota kukoistava elämä. Lähestyn kysymystä ensin yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkastelemalla toimintaedellytyksiä korostavaa lähestymistapaa. Nussbaumin mukaan koulutus on keskeinen toimintaedellytys, joka luo pohjan muille toimintaedellytyksille. Kysyn, mahdollistaako toimintaedellytyksiä korostava lähestymistapa paremmat lähtökohdat kasvatukselle kuin muut yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta mittaavat näkökulmat. Tarkastelen myös lähestymistavan ongelmia, joita erityisesti ensisijaisia hyviä asioita korostavat ajattelijat ovat nostaneet esille.
Nussbaumin ajattelulle oleellista on hänen käsityksensä emootioista. Kasvatuksen kannalta on ymmärrettävä, kuinka emootiomme rakentuvat ja vaikuttavat ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon. Nussbaum käsittelee erikseen inhoa ja häpeää demokraattista toimintaa estävinä emootioina. Kasvatuksessa tulee keskittyä näiden emootioiden hallitsemiseen ja myötätuntoisen suhtautumisen opettamiseen. Myötätuntoinen suhtautuminen on erityisen tärkeää globaalissa maailmassa. Nussbaumin mukaan on oleellista oppia elämään kuin maailmankansalainen eli näkemään ihmiskunnan yhteiset piirteet - ei satunnaiset, ihmisiä toisistaan erottavan ominaisuudet. Esittelen Nussbaumin ja kriitikoiden välistä keskustelua maailmankansalaisuudesta, sen syistä ja ongelmista.
Lopuksi lähestyn Nussbaumin esittelemiä keinoja myötätuntoisten maailmankansalaisten kasvattamiseen. Nussbaumin mukaan maailmankansalaiseksi kasvaminen vaatii yleissivistystä, kykyä kriittiseen ajatteluun ja keskusteluun sekä taitoa asettua mielikuvituksen avulla toisen asemaan. Miten näitä taitoja on mahdollista opettaa? Mitä hyötyä on humanistisesta koulutuksesta, taidekasvatuksesta ja etenkin kirjallisuudesta talouskasvuun tähtäävässä maailmassa?
Nussbaumin ajattelulle oleellista on hänen käsityksensä emootioista. Kasvatuksen kannalta on ymmärrettävä, kuinka emootiomme rakentuvat ja vaikuttavat ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon. Nussbaum käsittelee erikseen inhoa ja häpeää demokraattista toimintaa estävinä emootioina. Kasvatuksessa tulee keskittyä näiden emootioiden hallitsemiseen ja myötätuntoisen suhtautumisen opettamiseen. Myötätuntoinen suhtautuminen on erityisen tärkeää globaalissa maailmassa. Nussbaumin mukaan on oleellista oppia elämään kuin maailmankansalainen eli näkemään ihmiskunnan yhteiset piirteet - ei satunnaiset, ihmisiä toisistaan erottavan ominaisuudet. Esittelen Nussbaumin ja kriitikoiden välistä keskustelua maailmankansalaisuudesta, sen syistä ja ongelmista.
Lopuksi lähestyn Nussbaumin esittelemiä keinoja myötätuntoisten maailmankansalaisten kasvattamiseen. Nussbaumin mukaan maailmankansalaiseksi kasvaminen vaatii yleissivistystä, kykyä kriittiseen ajatteluun ja keskusteluun sekä taitoa asettua mielikuvituksen avulla toisen asemaan. Miten näitä taitoja on mahdollista opettaa? Mitä hyötyä on humanistisesta koulutuksesta, taidekasvatuksesta ja etenkin kirjallisuudesta talouskasvuun tähtäävässä maailmassa?