Kassavirtaennustaminen regressioanalyysilla ja ennusteinformaation hyödyntäminen päätöksenteossa - Case ABB Oy
Jääskeläinen, Kira (2015)
2015
Yrityksen taloustiede, laskentatoimi - Accounting and Finance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-03-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503171176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503171176
Tiivistelmä
Kassavirralla tarkoitetaan rahavirtoihin vaikuttavien erien nettosummaa eli yritykseen sisään ja yrityksestä ulos virtaavaa rahaa. Sen määrittämiseen on olemassa useita erilaisia laskentatapoja. Suoran ja epäsuoran rahoituslaskelman lisäksi kassavirta voidaan laskea esimerkiksi operatiivisen kassavirran (Operating Cash Flow, OCF), operatiivisen toiminnan kassavirran (Operating Activities Cash Flow, OACF) tai vapaan kassavirran (Free Cash Flow, FCF) laskentakaavoilla. Myös kassavirtaennusteet voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Ne voidaan laatia joko suoran rahoituslaskelman mukaisesti maksuperusteisiksi oikaistuihin tuloslaskelman eriin perustuen tai epäsuoran rahoituslaskelman mukaisesti jaksotuseriin perustuen. Kassavirtaennusteet laaditaan usein jotakin kuluvalla hetkellä tapahtuvaa päätöksentekotilannetta varten, ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen viikoittaiseen, kuukausittaiseen tai vuosittaiseen kassanhallintaan, investoinnin tai projektin rahoittamiseen, yrityksen tai liiketoiminnon arvon määrittämiseen, tai yrityksen lainojentakaisinmaksukyvyn määrittämiseen.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakennettiin kassavirtaa ja kassavirtaennustamista koskevan tieteellisen tutkimuksen, artikkelien, kirjallisuuden ja lainsäädännön varaan. Tutkielman empiirisessä osuudessa muodostettiin kohdeliiketoimintayksikön tuloslaskelma-, tase- ja rahoituslaskelmainformaatioon perustuen regressioanalyysiin ja yksinkertaiseen liukuvaan keskiarvoon perustuva, jaksotuseriä hyödyntävä kassavirran ennustemalli, jolla operatiivisen toiminnan kassavirran kehitystä voidaan ennustaa 1-6 kuukautta eteenpäin. Samalla selvitettiin olennaisimmat operatiivisen toiminnan kassavirran kom-ponentit. Kassavirtaennustamista koskevan aikaisemman tieteellisen tutkimuksen valossa todettiin tarve verifioida jaksotuseriin perustuvan ja tilastollisia menetelmiä hyödyntävän ennustemallin paremmuus naiviin, muuttumattomaan malliin nähden. Näin ollen tutkiel-massa muodostetun ennustemallin ennustuskykyä verrattiin naiivien mallien ennustuskykyyn.
Tutkielmassa muodostetun ennustemallin todettiin viidessä tapauksessa kuudesta olevan ennustuskyvyltään parempi kuin vastaavalle aikavälille laadittu naiivi ennustemalli. Muodostetun ennustemallin hyvän selityskertoimen ja rakenteellisen yksinkertaisuuden myötä sillä tuotetun informaation hyödynnettävyys päätöksenteossa todettiin hyväksi.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakennettiin kassavirtaa ja kassavirtaennustamista koskevan tieteellisen tutkimuksen, artikkelien, kirjallisuuden ja lainsäädännön varaan. Tutkielman empiirisessä osuudessa muodostettiin kohdeliiketoimintayksikön tuloslaskelma-, tase- ja rahoituslaskelmainformaatioon perustuen regressioanalyysiin ja yksinkertaiseen liukuvaan keskiarvoon perustuva, jaksotuseriä hyödyntävä kassavirran ennustemalli, jolla operatiivisen toiminnan kassavirran kehitystä voidaan ennustaa 1-6 kuukautta eteenpäin. Samalla selvitettiin olennaisimmat operatiivisen toiminnan kassavirran kom-ponentit. Kassavirtaennustamista koskevan aikaisemman tieteellisen tutkimuksen valossa todettiin tarve verifioida jaksotuseriin perustuvan ja tilastollisia menetelmiä hyödyntävän ennustemallin paremmuus naiviin, muuttumattomaan malliin nähden. Näin ollen tutkiel-massa muodostetun ennustemallin ennustuskykyä verrattiin naiivien mallien ennustuskykyyn.
Tutkielmassa muodostetun ennustemallin todettiin viidessä tapauksessa kuudesta olevan ennustuskyvyltään parempi kuin vastaavalle aikavälille laadittu naiivi ennustemalli. Muodostetun ennustemallin hyvän selityskertoimen ja rakenteellisen yksinkertaisuuden myötä sillä tuotetun informaation hyödynnettävyys päätöksenteossa todettiin hyväksi.