Näppituntumalla tulevaisuuteen: päällikkötoimittajien näkökulma median murrokseen sanomalehdissä

Abstract

Mediatalous koki monia samanaikaisia muutoksia 1990-luvulla. Suomea koetteli kyseisen vuosikymmenen alussa lama, jonka vuoksi sanomalehtien levikit laskivat. Lisäksi internet muokkasi jakelukanavia kohti digitaalista alustaa ja esitteli lukijoille uuden tavan kuluttaa mediaa. 1990-luku suisti mediayritykset murroksen kouriin, joka ansaintalogiikan näkökulmasta jatkuu edelleen. Myös toimittajat ovat saaneet osansa murroksesta. 1990-lukuun asti toimittajaopiskelijat työllistyivät ammatissaan lähes varmasti, mutta lama toi kortistoon myös journalisteja. Mainitulla vuosikymmenellä uudistettiin koulutusjärjestelmää ja toimittajia alettiin kouluttaa myös ammattikorkeakouluissa. Noin 1990-luvun puolesta välistä tähän päivään saakka toimittajia onkin koulutettu liikaa. Kehitys on aiheuttanut palkkojen ja freelance-työn polkemista sekä pätkätöiden lisääntymistä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten median murros on vaikuttanut sanomalehden johtamiseen ja avata johtajien näkökulmaa aiheeseen. Murrosta on tutkittu paljon kansainvälisesti eri näkökulmista, kuten on tutkittu murroksen mukanaan tuomia muutoksia toimittajan työhön. Kuitenkin sanomalehtien johdon näkökulma on harmittavan usein jäänyt tutkimuksista pois. Johtajat vaikuttavat toimittajien työn kehitykseen, visioivat sanomalehtien tulevaisuutta ja voivat perustella esimerkiksi tehtyjä työvoimapoliittisia ratkaisuja edustamansa yrityksen kannalta.

Haastattelin tutkimuksessa teemahaastattelun metodilla 5:ttä sanomalehden johtajaa, joko päätoimittajaa tai päällikköä. Median murros on kohdellut sanomalehtiyrityksiä eri tavoin. Aineistossa jokainen sanomalehti edustaa hyvin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa olevaa yritystä. Analysoin haastattelut aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Murroksen alkuvaiheessa osa murrosta tutkineista esittivät johtopäätöksenä, että murroksen syynä olisi journalismin kiinnostavuuden vähentyminen yleisön mielissä. Tämän tutkimuksen haastateltujen mukaan ongelma on pikemminkin ansaintalogiikan kriisissä. Yritysten tarjoamat journalistiset tuotteet ja jutut kiinnostavat yhä yleisöä. Kuitenkin kaupalliset toimintaperiaatteet ja nopeasti muuttuvat teknologiat vaikeuttavat johtamista. Erityisen vaikeaa on tulevaisuuteen valmistautuminen ja siihen liittyvät johtajien ratkaisut. Osittain näitä päätöksiä tehdään näppituntumalla, jolloin päätöksenteon tukena ei välttämättä ole muuta, esimerkiksi kyselytutkimusten antamaa tietoa. Tulevaisuuden ennakointi on hyvin vaikeaa, mutta samaan aikaan tämän päivän visio ja sen pohjalta tehdyt investoinnit ratkaisevat sen, onko mediayritys voitollinen vai tappiollinen muutaman vuoden päästä. Digitaalisuuden myötä yleisön valta on kasvanut ja yleisön mieltymykset vaikuttavat journalismin painopistealueisiin. Murros on laajentanut mediayritysten kokemaa kilpailua. Mediayritykset kilpailevat paitsi toisten mediayritysten kanssa, myös monien muiden alojen yritysten kanssa, jotka tuottavat sisältöä verkkoon.

Tutkimus antaa lisäksi viitteitä siitä, että liiketaloudellinen ajattelu työntyy vahvemmin myös toimitusten puolelle. Toimittajat eivät ole suojassa kaupallisuudelta. Muuri kaupallisen ja toimituksellisen yksikön välissä saattaa murtua. Tämän lisäksi toimittajien työn osasia ulkoistetaan erilaisille alihankintaketjuille. Tulevaisuudessa jokaisen toimittajan on ymmärrettävä tuotantonsa hinnoittelu ja osattava myydä se eteenpäin riippumatta työsuhteen laadusta. Tulevaisuuden toimitusten päälliköiden pitää ymmärtää liiketaloutta yletäkseen ylipäätään päälliköiksi. Suotavaa on tällä hetkellä myös digitaalisen puolen ymmärtäminen. Mediayritykset ovat edelleen keskellä ansaintalogiikan murrosta ja varautuvat pahimpaan trimmaamalla organisaationsa huippuunsa. Tulevaisuuden ennakoimattomuuden takia yksikään yritys ei voi tarkalleen tietää, mihin varautua. Ansaintalogiikan kriisi kuitenkin pakottaa yrityksiä miettimään toimintatapojaan, hakemaan synergiaetuja sekä kehittämään uusia tuotteita.

Murros on yrityksille vaikeaa, koska ne kamppailevat olemassaolostaan. Mediayritysten kannalta positiivista on se, että digitaalinen murros alustojen osalta saattaa olla hetkellisesti ohitse. Digitaaliset mobiilialustat ovat nyt toimivia, ja ihmiset ovat tottuneita käyttämään niitä. Vähitellen yhä suurempi osa on myös valmis maksamaan sisällöistä. Yleisö kokee journalismin edelleen tärkeäksi.